Perfect Pierre Marcolini

Joulun aikaan on moni hiilaripitoinen herkku hiipinyt pikkuhiljaa ruokavaliooni. Eilen aloitin uuden kirjan ja samalla avasin tämän ihanan Brysselistä saamani luksussuklaarasian.

Herkku sivelee myös silmiä aina kuoria myöten. Se on pakattu täydellisen tyylikkääseen mustaan rasiaan ja silkkinauhaan. Pienessä kirjasessa on kauniilla fontilla esittely jokaisesta suklaasta.

Jokainen suklaa koko rasiassa on erilainen. Keskellä on punainen sydän. Joissain on pieniä kultahippuja. Palat ovat tavallista pienempiä, kuin maisteluun tarkoitettuja herkkuja.

Mielenkiintoinen tuttavuus oli myös erilaisilla teelaaduilla, kuten Earl Greyllä, maustetut suklaat.

Koostumus on suussa sulavaa, mikä ei ole kovinkaan suuri yllätys.

Tämän herkun voisi luokitella VHH-herkutteluun. Korkealuokkaisten raaka-aineiden ja palojen pienuuden takia yhdessä palassa on mitättömän vähän hiilareita.  Juuri nyt olen kuitenkin napsauttanut tämän kaunokaisen rasian takaisin kiinni ja tehnyt tiukan päätöksen jättää joulun ajan hiilaripitoiset herkut taakse. Kieltoon kuuluu kaikki sokeria sisältävät ruuat, loppu tästäkin herkkurasiasta jää nyt siis odottamaan tulevaisuutta. 

Tätä postausta kirjoittaessani on ensimmäinen kunnollinen VHH-päivä tänä vuonna jo illassa ja olo on todella hyvä. Olen kirjoittanut päivästä päiväkirjatyyppisen postauksen huomisaamuksi. Huvittavaa on myös, että saan näiden kuvien käsittelystä ja katselusta ihan yhtä suurta nautintoa kuin eilisestä herkuttelusta. Muistankin hyvin, kuinka mehupaastolla on aivan ihanaa selailla erilaisia herkkuja, joista juuri silloin pidättäytyi, vaikka voisi kuvitella asia olevan ihan päinvastoin. Katselusta tulee sekä hyvä olo että hyvä omatunto. Ihanaa iltaa!