Kyllästymisen tavoittelua ja Stevia-suklaata

Arkena on vielä hyvä palata viikonlopun joutilaisiin tunnelmiin. Pääntyhjennystä kalliolla. Lämmin ja pehmeä koiruus kyljessä. Iso merivartioston alus meni saaren vierestä ja päästiin ihailemaan mahti aaltoja. Isompia tapahtumia ei tuohon hetkeen tarvittukaan.


Maailma on minun, 
maailma on sinun. 
Maailma on tehty meitä varten. 
Jokainen tänne jonkun jäljen jättää.

Haloo Helsinki tekee musiikkia makuuni. Sopivan rentoa, mutta hyvällä asenteella. Ongelma on korvamadot. Sama biisi saattaa soida pään sisällä koko päivän ja enemmänkin. Aika paljon on kuunneltu Suomipoppia tänä kesänä. Ja mieluiten kuvassa näkyvästä vanhasta mökkimankasta. 

Toinen mökki-must on Uno-peli ainakin kerran kesässä. Vaikka edes siihen en nyt jaksanut mennä mukaan. Luin jostain jenkkiläisen stressitohtorin kirjasta joskus, että on älyttömän terveellistä päästä välillä olotilaan, että kyllästyy ja turhautuu eikä tiedä, mitä tekisi. Kotona se on aivan mahdotonta, kun yleensä on liikaakin tekemistä. Saarella siihen joskus melkein pääsee.

Tosin ennen sitä vaihetta pystyn seuraamaan pitkiä nautinnollisia aikoja veden pintaa. Tai pilvien liikkeitä. Tai omia varpaita peittämässä pilviä.

Kun kyllästyn pilviseurantaan, voin vaikka kääntää katseen navassa oleviin simpukoihin ja miettiä, mitä niillä seuraavaksi tekisin. Taidankin laittaa apuluomiksi. On helpompi nukahtaa päikkäreille. Ihan parasta!
Näitä tunnelmia ja kyllästyttävien hetkien tavoittelua on hyvä muistella arjen alettua, kun harmoniaa ja rauhaa pitää taas järjestää ja tavoitella. Tuntuvat kovin kaukaisilta, kuin eri maailmasta. 

Ostin alkukesällä Stockalta näitä hauskoja pieniä eväsrasioita. Ensin annoin niitä lahjoiksi tutuille pikkulapsille, mutta jätin muutaman meille – ja ne ovatkin olleet menossa mukana koko kesän. Niihin mahtuu juuri sopivasti jotain pientä evästystä kuten pähkinöitä, mustikoita – tai niin kuin eilen illalla lätkämatsissa purkat. Laitoin kukkasen muotoisen purkkapurkin kiertämään ystäville yleisön penkillä ja näinkin pieni juttu sai paljon huomiota – hahaa, eivätpähän enää leviä käsilaukun pohjalle.

Stevia-suklaalevyjä en ole nähnyt kovin monessa kaupassa. Tämä oli S-Marketista. Yhtä hyvää kuin mikä tahansa suklaa, mutta todella vähähiilihydraattista. Makuja on muistaakseni ainakin hasselpähkinä ja maitosuklaa.

Välipala, max 20 g hh/annos:
kourallilnen saksanpähkinöitä
kourallinen mustikoita
puolikas Stevia-suklaalevy

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *