Cheers to awesome Notre Dame de Paris

Notre Dame on hulppea katedraali. Vaikkei kirkkoja olisi yleisesti niin kiinnostunut kiertelemään, on Notre Dame ympäristöineen hätkähdyttävä elämys. Se avautuu jo pitkälle Pariisin Seinen silloilta ihailtavaksi ja ympäristökin on upea. 

Notre Dame on suomeksi suomeksi Meidän Rouvamme, joka tarkoittaa tässä katolisen pääkirkon eli katedraalin nimessä Neitsyt Mariaa. Notre Dame rakennettiin kahden vanhan kirkon raunioille. Se valmistui lopulta 1 325 lähes 200 vuoden jälkeen rakentamisen aloittamisesta. Sen jälkeen useille muillekin Ranskan katedraaleille on annettu saman nimi. 

Minusta Notre Damessa on erityisen kiinnostavaa juuri sen muotokieli ja massiivinen koko. Tämän viisilaivaisen katedraalin sisätilojen pituus on 130 m, leveys 48 m ja korkeus 35 m! Itä- ja länsipuolet ovat muodoiltaan ja olemukseltaan täysin erilaiset.

Notre Dame on tuhoutunut ja entisöity useita kertoja ja siitä on kannattanutkin pitää huolta. Se on yksi Ranskan vierailluimpia turistikohteita, jossa käy nykyään vuosittain 14 miljoonaa matkailijaa. Sisäänpääsy on maksuton, mutta kellotornin näköalakerros maksullinen. Jonotus saattaa kestää tunteja. Olen joskus aikaisemmin vieraillut sisällä ja nyt me päätimme olla tuhlaamatta loma-aikaa jonotteluun ja nautia tunnelmasta, yksityiskohdista ja ympäristöstä ulkona.

Täällä, niin kuin muissakin Pariisin nähtävyyksissä, minua viehättikin erityisesti ympäristö. Vain kohde ei ole yksin käymisen arvoinen, vaan alueella voi viipyä pidempään ihaillen nurmikennttiä, istutuksia ja monia tapahtumia. Notre Damen puistossa oli ulkoilmakonsertti, jonka musiikki toi ihan oman tunnelmansa koko alueelle.

Ihan katedraalin vieressä oli lapsille miellyttävän varjoisa leikkialue hiekklaatikkoineen.

Katedraalin edessä kuhisi ihmisiä ottamassa taas selfieitä – ja minä taas kuvaamassa heitä ; ) – sekä pyöräilijöitä ja kaikenlaisia menijöitä. Tunelma oli kuitenkin rauhallinen ja väljä valtavalla piha-alueella, jonka reunassa jono kiemurteli.

Kuinka sopivasti upean länsipuolen pihan reunan ainoa kivinen penkki oli vapaana kutsuvasti ja meillä laukussa hieman myöhempää puistohetkeä varten ajateltu kylmä juoma. Niinpä päätimmekin istahtaa tähän nautiskelemaan ainutlaatuisesta tunnelmasta tämän yhden maailman mahtavimman rakennuksen eteen ja kilistelemään lasilliset Notre Damelle ja kivalle lomapäivälle ; )

Matkamme jatkui täältä Seinen rantaa kävellen kohti Louvren seutua. Voisin vielä tehdä muutaman postauksen Pariisin matkasta mm. Louvren aarteista – tai sitten palautan blogin jo ajan tasalle tänne kotimaahan ja palaan ihanaan Pariisiin uudellen vielä hieman myöhemmin.