{"id":16247,"date":"2019-05-19T08:18:36","date_gmt":"2019-05-19T05:18:36","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/?p=16247"},"modified":"2019-05-18T23:32:10","modified_gmt":"2019-05-18T20:32:10","slug":"voiko-koko-elama-todellakin-parantua","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/voiko-koko-elama-todellakin-parantua\/","title":{"rendered":"Voiko koko el\u00e4m\u00e4 todellakin parantua n\u00e4in simppelist\u00e4 asiasta?!?"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone wp-image-16242 size-full\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/florida-beach.jpg\" alt=\"Voiko koko el\u00e4m\u00e4 todellakin parantua\" width=\"1000\" height=\"1200\" \/><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16246\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/juli-hyokkaa.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1000\" \/><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16245\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/ihanaa.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"1000\" \/><\/p>\n<p>Sellainen pieni varoituksen sana, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuorokauden t\u00e4ysikuu on saanut ajatukseni taas aika filosofisiin sf\u00e4\u00e4reihin. Eli jos henkisemm\u00e4n kehityksen jutut eiv\u00e4t nappaa juuri nyt, kannattaa tyyty\u00e4 selailemaan n\u00e4it\u00e4 Floridan Napplesin rannalla napattuja kuvia, joista ainakin itselleni tulee ihan mielett\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4 fiilis.<\/p>\n<p>Jos taas t\u00e4ysikuun vaikutus on saanut sinunkin filosofisen ajatteluarkkusi auki viime p\u00e4ivin\u00e4 ja olet mukanani sellaisissa fiiliksiss\u00e4, ett\u00e4 tekee mieli sukeltaa hetkeksi syvempiin henkisiin aaltoihin, niin tervetuloa mukaani.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16243\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/save-the-day.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"1200\" \/><\/p>\n<p>Joskus kaikkein vaikeimmat asiat voivat olla kaikkein simppeleimpi\u00e4. Jopa sellaiset el\u00e4m\u00e4nkokoiset ja suuren muutoksen tekev\u00e4t. T\u00e4m\u00e4 korostuu erityisesti Ayurveda-ajattelussa, jota olen sis\u00e4ist\u00e4nyt paljon viime viikkoina. El\u00e4m\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi oppia el\u00e4m\u00e4\u00e4n paljon yksinkertaisemmin, lapsenomaisemmin.<\/p>\n<p><strong>Aivojen kyky oppia ja kehitty\u00e4 s\u00e4ilyy koko el\u00e4m\u00e4n<\/strong><\/p>\n<p><a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.mll.fi\/vanhemmille\/tietoa-lapsiperheen-elamasta\/vanhemmuus-ja-kasvatus\/lapsen-ja-vanhemman-varhainen-vuorovaikutus\/varhaisen-kokemusten-vaikutus-aivojen-kehitykseen\/\">MLL:n raportin<\/a> mukaan: Sek\u00e4 aivotutkimuksen ett\u00e4 kehityspsykologian n\u00e4k\u00f6kulmasta erityisesti varhaisvuosien kehityksell\u00e4, oppimisella ja kokemuksilla on eritt\u00e4in suuri merkitys aivojen ja mielen rakentumiselle: se mit\u00e4 pieni lapsi jo raskausaikana sek\u00e4 ensimm\u00e4isin\u00e4 elinvuosinaan kokee, rakentaa ja muokkaa h\u00e4nen aivojaan erityisell\u00e4 tavalla.<\/p>\n<p>Aivojen kehityksess\u00e4 alkaa kiihkeimm\u00e4n kehityksen vaihe n. 3 kk ennen syntym\u00e4\u00e4 ja se jatkuu n. 3 vuoden ik\u00e4\u00e4n asti. Kehitys jatkuu hitaampana, mutta edelleen vahvana l\u00e4pi koko lapsuuden. T\u00e4m\u00e4nkin j\u00e4lkeen tapahtuu kehittymist\u00e4. <em>Aivotutkimus on osoittanut, ett\u00e4 ihmisen kyky oppia ja arvioida ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 maailmaa yh\u00e4 paremmin s\u00e4ilyy koko el\u00e4m\u00e4n ajan.<\/em><\/p>\n<p>Mutta siis vaikka kyky kehitykseen s\u00e4ilyy, se k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kuitenkin hidastuu ja hiipuu lapsuuden j\u00e4lkeen nopeasti.<\/p>\n<p><strong>Miksi ihminen ja ihmiskunta ei kehity henkisesti?<\/strong><\/p>\n<p>Olen huomannut oikeastaan koko kev\u00e4\u00e4n ajan palaavani samaan ihmettelyn aiheeseen. Kun tied\u00e4mme, ett\u00e4 k\u00e4yt\u00e4mme kaikesta kapasiteetistamme vain pienen osan, ja varsinkin aivoistamme, niin miksi ihmeess\u00e4 teemme niin? Mit\u00e4 j\u00e4t\u00e4mme tekem\u00e4tt\u00e4, ett\u00e4 todella nopea henkinen (ja luonnollisesti my\u00f6s fyysinen, (mutta nyt keskityt\u00e4\u00e4n henkiseen puoleen) kehitys hiipuu ja k\u00e4\u00e4ntyy laskuun niin nopeasti. Vauvana jokaisen minuutin aivosolujen kasvu on r\u00e4j\u00e4hdysm\u00e4ist\u00e4. Lapsen kehitys vilisee silmiss\u00e4. Ja yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n nopeasti kypsyyden saavutettuaan ihminen alkaa taas heiket\u00e4 ja rapistua. Todisteita pidempi-ik\u00e4isist\u00e4kin kansoista historiassa on. Ja vaikka kehitys on edennyt monessa asiassa, ei ihmisen henkisess\u00e4 kehityksess\u00e4.<\/p>\n<p>Samalla huomaan pohtivani sit\u00e4, miksi koko ihmiskunta ei oikeastaan kehity, mik\u00e4 tietysti liittyy edelliseen. Siis tavallaan kyll\u00e4 luonnollisesti kehittyy. Digitalisoituminen on valtava muutos, samoin yleinen teknologian kehitys jne. Mutta tarkoitan ehk\u00e4 enemm\u00e4n sit\u00e4 suurempaa henkist\u00e4 kehityst\u00e4 niin yksil\u00f6- kuin universaalilla tasolla, joka vaikuttaa ihan kaikkeen, oman el\u00e4m\u00e4n laatuun, suuntaan, sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja pituuteen, samoin kuin koko ihmiskunnan kehitykseen.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16241\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/halit.jpg\" alt=\"\" width=\"1000\" height=\"1200\" \/><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16240\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaranta-2.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"933\" \/><\/p>\n<p>Miksi me k\u00e4yt\u00e4mme aikamme niin kuin nyky\u00e4\u00e4n tehd\u00e4\u00e4n? Pari sukupolvea sitten kaikki aika meni k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 perustarpeiden tyydytt\u00e4miseen, siihen ett\u00e4 saadaan ruoka p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, pidet\u00e4\u00e4n koti l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4 ja perhe hengiss\u00e4. Nyt kun n\u00e4iden asioiden kannattelu ei t\u00e4yt\u00e4 p\u00e4ivi\u00e4mme, meill\u00e4 on mahdollisuus k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 aikamme niin kuin haluamme.<\/p>\n<p>Voisimme panostaa pyykkisten, fyysisten ja henkisten ominaisuuksiemme kavattamiseen ja kehitt\u00e4miseen mielin m\u00e4\u00e4rin. Niin paljon, ett\u00e4 parempi versio ihmisest\u00e4 alkaisi jo muovata ihmiskuntaa parempaan suuntaan (nykytiedon mukaan geeniperim\u00e4 muovautuu koko ajan, jo yhdest\u00e4 sukupolvesta).<\/p>\n<p><strong>Voisimme muuttaa maailmaa<\/strong><\/p>\n<p>Jos haluaisimme, tekisimme p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 ja k\u00e4ytt\u00e4isimme aikamme asioihin, jotka saisivat ihmiset ja ihmiskunnan voimaan hyvin. Ei vain pienen osan ihmiskunnasta ja omilla suppeilla mittareillaan mitattuna.<\/p>\n<p>Jo Buddha opetti, ett\u00e4 antaminen ja auttaminen ovat ainoita aidosti onnelliseksi tekevi\u00e4 asioita. Samaan tulokseen tuli <a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/nain-tulet-onnelliseksi\/\">YK:n ker\u00e4\u00e4m\u00e4n tutkijajoukon laatima onnellisuusraportti<\/a>, jonka teht\u00e4v\u00e4 oli tutkia onnellisuutta edist\u00e4\u00e4kseen ihmiskunnan terveytt\u00e4 ja tehokkuutta. Siell\u00e4kin todettiin, ett\u00e4 onnellisuus l\u00e4htee yhteis\u00f6llisyydest\u00e4, auttamisesta ja antamisesta.<\/p>\n<p>Jos haluaisimme ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4isimme niin; muiden auttaminen, jakaminen ja antaminen opetettaisiin perheiss\u00e4 ja kouluissa jokaiselle. Erilaisuus koettaisiin rikkaudeksi ja n\u00e4k\u00f6kulma muuttuisi minusta meiksi. Sen sijaan koululaitos rytmeineen, sis\u00e4lt\u00f6ineen ja tapoineen on pysynyt p\u00e4\u00e4osin samanlaisena jo sata vuotta. Miksi? Miksi se ei ole paikka, johon lapset rakastavat menn\u00e4 joka aamu ja josta tulevat energisin\u00e4 ja uusia asioita silm\u00e4t kiiluen kotiin? Ei ole mit\u00e4\u00e4n esteit\u00e4, etteik\u00f6 siihen olisi mahdollisuuksia.<\/p>\n<p>Rahaa maailmassa on niin paljon, ett\u00e4 jos sit\u00e4 ja ylt\u00e4kyll\u00e4ist\u00e4 aikaa uppoaisi ihmiskuntaa kehitt\u00e4viin asioihin, ei en\u00e4\u00e4 ihmetelt\u00e4isi miten energiatilanne ratkaistaisiin vastuullisesti tai mit\u00e4 avaruuteen kuuluu. Sen sijaan p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja toiminta on ohjattu niin, ett\u00e4 ase- ja l\u00e4\u00e4keteollisuus ovat maailman kannattavimmat liiketoiminnat.<\/p>\n<p>Pit\u00e4isik\u00f6 huolestua siit\u00e4, ett\u00e4 enimm\u00e4kseen ihmiskuntaa taannuttava ilmapiiri nosti huimasti suosiota jo Suomenkin vaaleissa?<\/p>\n<p><strong>Ajank\u00e4ytt\u00f6 tarkasteluun<\/strong><\/p>\n<p>Ja miten k\u00e4yt\u00e4mme aikamme nyt kun vapaa-aikaa on? Viemmek\u00f6 t\u00e4ll\u00e4 ajank\u00e4yt\u00f6ll\u00e4 omaa ja ihmiskunnan kehityst\u00e4 eteenp\u00e4in? Passiivinen skriiniaika haukkaa suurimman osan vapaa-ajasta. Liikuntasuositukset py\u00f6riv\u00e4t jossain kolmessa treenikerrassa viikossa, vaikka esi-is\u00e4mme savanneilla liikkuivat koko hereill\u00e4oloaikansa.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n ajatusvirran painopiste on henkisell\u00e4 puolella, mutta uusimpien tutkimustulosten mukaan tehokkain ensimm\u00e4isen asteen masennusl\u00e4\u00e4ke on liikunta. Silti l\u00e4\u00e4k\u00e4rit eiv\u00e4t mainitse asiasta masentuneille sanaakaan. Sen sijaan tutkimukset, joista ei ihan hirve\u00e4sti huudella, osoittavat liiallisen tv:n katselun p\u00e4invastaisen vaikutuksen kaiken ik\u00e4isiin.<img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16239\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/aalloissa.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"933\" \/><\/p>\n<p>Ei tarvitse kovin montaa hetke\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ideoidakseen, mit\u00e4 ihan mielett\u00f6m\u00e4n kivoja ja hyvi\u00e4 juttuja voisimme tehd\u00e4 joka p\u00e4iv\u00e4, kun huomaa ett\u00e4 aikamoisella autopilotilla t\u00e4ss\u00e4 huristellaan niin yksil\u00f6- kuin yhteiskuntatasolla menem\u00e4\u00e4n vuodesta ja vuosikkymmenest\u00e4 toiseen.<\/p>\n<p><strong>Miksi yhteiskunta toistaa autopilotilla j\u00e4rjett\u00f6mi\u00e4 rakenteita ja vanhentuneita malleja?<\/strong><\/p>\n<p>Meid\u00e4n kaikkein energisimm\u00e4ss\u00e4 ja t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 kehitysvaiheessa olevat nuoret aikuiset (p\u00e4\u00e4osin) miehet k\u00e4yv\u00e4t sen ihan samanlaisen armeijan kuin isois\u00e4mme. Muutama ajatus saattaisi her\u00e4t\u00e4, kun otettaisiin pieni mietint\u00e4breikki, ett\u00e4 saataisiinkohan siit\u00e4 ajasta (satoja vuorokausia) ihan jokaisessa mieless\u00e4 jotain enemm\u00e4n ja parempaa irti nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4?<\/p>\n<p>Miksei Suomessa pystytet\u00e4 ajatushautomoa, joka ottaa asiakseen pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, miten ihmiset nauttisivat el\u00e4m\u00e4st\u00e4 enemm\u00e4n, pysyisiv\u00e4t energisin\u00e4, tervein\u00e4 ja onnellisina pidemp\u00e4\u00e4n. Mitk\u00e4 ovat ne keinot, jotka k\u00e4\u00e4nt\u00e4v\u00e4t yksil\u00f6tason nopean henkisen (ja usein fyysisenkin) kehityksen hidastumisen ja taantumisen kasvuun ja jotka puhaltavat positiivista energiaa oikeisiin paikkoihin yhteiskuntatasolla?<\/p>\n<p>Kun kaikki on niin sirpaleista, eik\u00e4 yhteen hiileen osata oikein puhaltaa, ei kenenk\u00e4\u00e4n asia ole pys\u00e4hty\u00e4 miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 mit\u00e4 hy\u00f6ty\u00e4 (muuta kuin puhdas ty\u00f6llist\u00e4minen) on v\u00e4s\u00e4t\u00e4 valtavia marketteja aivan l\u00e4hekk\u00e4in \u00a0&#8211; \u00a0ja saada niiden hyllyt viel\u00e4 pursuavat vaikka kymmeni\u00e4 eri merkkisi\u00e4 muropaketteja, joista ei oikeasti tarvittaisi edes yht\u00e4, jos haluttaisiin ravinnon vaikuttavan terveyteen. Voiko hy\u00f6ty viel\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n olla puhdas ty\u00f6llist\u00e4minen? Muurahaisiako olemme?<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-16238\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaa.jpg\" alt=\"\" width=\"1200\" height=\"800\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaa.jpg 1200w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaa-300x200.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaa-768x512.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/hiekkaa-1024x683.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1200px) 100vw, 1200px\" \/><\/p>\n<p>Paatospuolta ja esimerkkej\u00e4 on t\u00e4ss\u00e4 ehk\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti, ett\u00e4 saat ideasta kiinni.<\/p>\n<p><strong>Yksinkertainen ajatusmalli muuttaa paljon<\/strong><\/p>\n<p>Sitten se maailman yksinkertaisin harjoitusmalli, jota olen py\u00f6ritellyt muutaman p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni. Ja sorry, en tosiaankaan pysty tarjoamaan vastausta noihin edellisiin kysymyksiin, vaan t\u00e4ss\u00e4 aloitellaan ihan todella beisik-ruohonjuuri-k\u00e4yt\u00f6smallista.<\/p>\n<p>Jo vuosi sitten pohdin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 blogissakin <a href=\"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/lasnaolon-voiman-jaljilla\/\">L\u00e4sn\u00e4olon voimaa<\/a>, siit\u00e4 kirjoitettua klassikkokirjaa ja keinoja oman l\u00e4sn\u00e4olon harjoittelemiseksi. Eli &#8220;sit jos&#8221; asenteen muuttamiseksi &#8220;nyt kun&#8221;-asenteeksi. Sit\u00e4, miten osataan olla oikeasti l\u00e4sn\u00e4, keskityt\u00e4\u00e4n siihen ainoaan hetkeen, joka meill\u00e4 koskaan on eli nykyhetkeen. Ratkaistaan nykyhetki oikeaan aikaan, eik\u00e4 murehdita menneist\u00e4 hetkist\u00e4 tai keskityt\u00e4 tulevaisuuteen.<\/p>\n<p>Jokainen asiaan perehtynyt voi varmasti tunnistaa, miten t\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ehk\u00e4 t\u00e4rkein s\u00e4\u00e4nt\u00f6 voi olla se kaikkein vaikein? Ajatusten hallitseminen rauhoittaisi kaiken ja poistaisi el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isen, mutta silti se on niin vaikeaa. Ajatuksilla on tapana py\u00f6ritt\u00e4\u00e4 ihan omaa karuselliaan.<\/p>\n<p>Yksi neuvo on ottaa oppia pikkulapsista. Lasten seura auttaa keskittym\u00e4\u00e4n nykyhetkeen.<\/p>\n<p><strong>Aivojen pikkulapsiasento<\/strong><\/p>\n<p>Itse vein asian hieman pidemm\u00e4lle. Opettelin &#8211; ja opettelen edelleen &#8211; k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4lle lapsivaihteen. Kun kerran jo lapsuuden loppupuolella kehitys hidastuu, vaikka sen ei fyysisesti pit\u00e4isi, ainoa syy lienee se, ett\u00e4 muutamme tarkoituksella lapsen kaikki tavat, asenteet ja tekemiset niin erilaisiksi. Ja sit\u00e4 on tehty niin kauan, ett\u00e4 se on jo muovannut geneettist\u00e4 mallia.<\/p>\n<p>Kokeiluni tavoite ei muuten ollut parantaa koko ihmiskunnan polttavia kysymyksi\u00e4, vaan kokea itseni energiseksi. Ja siin\u00e4 onnistuin, mutta samalla se toi mukanaan paljon muutakin hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n<p>Opettelin palaamaan lapsen asenteeseen. Ei sek\u00e4\u00e4n helppoa ole, mutta helpompaa kuin nkyhetkeen keskittyminen yleisell\u00e4 tasolla. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 muistutan itse\u00e4ni suhtautumaan asioihin kuten pikkulapsena suhtauduin. Teen niin mahdollisimman usein eli aina kun huomaan, ett\u00e4 ajatukseni ovat liian &#8220;aikuismaisia&#8221; eli mietin, mit\u00e4 joku muu ajattelee tekemisist\u00e4ni, analysoin ja suunnittelen liikaa, stressaan tai j\u00e4nnit\u00e4n jotain tulevaa asiaa tai suhtaudun asioihin skeptisesti.<\/p>\n<p>Kun napsautan ajatteluni pikkulapsiasentoon, yrit\u00e4n (ja usein onnistun) toimimaan samalla asenteella kuin lapsena toimin &#8211; eli olen avoin ja innostunut, utelias ja iloinen. Keskityn kunnolla juuri siihen mit\u00e4 olen tekem\u00e4ss\u00e4. Toimin spontaanisti seuraamalla omia tarpeitani ja vaistojani, enk\u00e4 pys\u00e4hdy ajattelemaan, milt\u00e4 se nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja mit\u00e4 minusta ajatellaan. Vastaan avoimesti ja rehellisesti kysymyksiin, enk\u00e4 yrit\u00e4 mietti\u00e4, mit\u00e4 olisi korrektia sanoa.<\/p>\n<p>Hyvin pian pikkulapsiasenteella huomasin, ett\u00e4 minulla oli paljon enemm\u00e4n energiaa. Esim. salilla tein treenin paljon paremmin tuloksin. Nautin kunnolla ruoasta. Keskityin musiikkiin, jota olin kuuntelemassa. Keskityin siihen mit\u00e4 tein ja unohdin autopilotilla porskuttamisen. Mutta kun en jaksanut keskitty\u00e4 en\u00e4\u00e4 liian pitk\u00e4\u00e4n ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4\u00e4n, keskeytin sen, nousin yl\u00f6s, keitin teet\u00e4 ja s\u00f6in hedelm\u00e4n. \u00c4kki\u00e4 olin paljon tasapainoisempi ja suhtaduin maailmanmenoon innostuneemmin ja positiivisemmin. Tein enemm\u00e4n asioita, joista on iloa ja \u00a0hy\u00f6ty\u00e4 minulle ja muille, onnistuin useammin mit\u00e4 sitten teink\u00e4\u00e4n ja yksinkertaisesti voin paremmin. Pelleilin, rentouduin ja tunsin itseni vapaaksi.<\/p>\n<p>Suosittelen kokeilemaan. P\u00e4\u00e4t\u00e4 muistuttaa itse\u00e4si lapsen asenteesta kokonaisen p\u00e4iv\u00e4n ajan ja katso, mit\u00e4 tapahtuu. Jos olet tyytyv\u00e4inen, uusi sama seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Voisiko n\u00e4in olla mahdollista oppia t\u00e4ysin uusi tapa el\u00e4\u00e4 ja sen yleistyess\u00e4 t\u00e4ysin uusi tapa parantaa omaa ja muiden el\u00e4m\u00e4\u00e4?\u00a0Voiko koko el\u00e4m\u00e4 todellakin parantua n\u00e4in simppelist\u00e4 asiasta?!?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Sellainen pieni varoituksen sana, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuorokauden t\u00e4ysikuu on saanut ajatukseni taas&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":132,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1008,260,555,748],"acf":[],"platta":{"numLikes":3,"numComments":0,"category":"hyvinvointi","themes":["mieli","stressi","onnellisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/05\/florida-beach.jpg","blog_id":96},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/posts\/16247"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/users\/132"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/comments?post=16247"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/posts\/16247\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":16257,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/posts\/16247\/revisions\/16257"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/media?parent=16247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/categories?post=16247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/api\/wp\/v2\/tags?post=16247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}