![\"Valitse](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/02\/girl.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Jatkan viel\u00e4 hieman muutaman p\u00e4iv\u00e4n takaisen postaukseni mediateemaa<\/a>, nyt toisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta. Somen ja nettikeskustelujen kasvaessa j\u00e4ttim\u00e4iseksi mediakokonaisuudeksi, on my\u00f6s ihmisten herkkyys k\u00e4rkk\u00e4isiin ja negatiivisiin kommentteihin ja keskusteluihin kasvanut. Erilaiset anonyymit keskusteluareenat hy\u00f6kk\u00e4\u00e4v\u00e4t milloin kenenkin henkil\u00f6n tai asian kimppuun. Anonyymej\u00e4 alasampujia, skeptikoita ja kriitikoita riitt\u00e4\u00e4. Asiallinen kritiikki on toki netiss\u00e4kin rakentavaa, siit\u00e4 ei nyt olekaan kyse. Tuntuu kuitenkin, ett\u00e4 aivan viime vuosina nettikeskusteluissa ja somessa pystyt\u00e4\u00e4n ampumaan alas hetkess\u00e4 kuka tahansa ihminen, joka on tehnyt virheen – ainakin keskustelijoiden mielest\u00e4.<\/p>\n Koska aivotutkimus on suurimpia intohimojani, l\u00e4hestyn t\u00e4t\u00e4kin aihetta sen keinoin. Aivot ovat komentokeskuksemme ja vain niit\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ja niihin vaikuttamalla voidaan k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 n\u00e4in nopeasti yleistyneit\u00e4 ja suurten ihmismassojen k\u00e4ytt\u00e4ytymiseen vaikuttavia ilmi\u00f6it\u00e4.<\/p>\n Kouluissa on jo vuosia sitten otettu mediakriittisyys yhdeksi t\u00e4rke\u00e4ksi opetusaiheeksi. Nuorille opetetaan, miten suhtautua jatkuvaan uutisointiin ja miten osata k\u00e4sitell\u00e4 sit\u00e4 my\u00f6s kriittisesti. Mutta opetetaanko miss\u00e4\u00e4n viel\u00e4 kommentoinnin ja omien mielipiteiden esille tuomisen taitoa, my\u00f6s aikuisille?<\/p>\n On tutkittua tietoa siit\u00e4, miten helposti netti mediana saa meid\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytym\u00e4\u00e4n ihan erilailla kuin perinteinen kasvotusten k\u00e4yty kommunikointi. Aivotutkija Katri Saarikivi<\/a> \u00a0on puhunut nettik\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4<\/a> todella osuvasti. Netiss\u00e4 kommunikointi on niin uutta, ett\u00e4 aivomme eiv\u00e4t ole sopeutuneet siihen, vaan kyky tuottaa empaattista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4 netiss\u00e4 laskee.<\/p>\n Olen aina ollut sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 jo s\u00e4hk\u00f6posti on usein puutteellinen media. Jos asiani ei ole t\u00e4ysin neutraali, soitan mieluummin, jolloin saan keskusteluun puhes\u00e4vyn. Se kertoo tunnetilasta, jolla on usein isompi merkitys kuin puhtaasti sanojen sis\u00e4ll\u00f6ll\u00e4. Nettipalstat viev\u00e4t t\u00e4m\u00e4n ongelman viel\u00e4 ihan uudelle tasolle. Katri Saarikiven mukaan Ilkeily on helpompaa kuin vitsailu ja mukavuudenhaluisena ihmisten on helpompi valita ilke\u00e4 ja t\u00f6rke\u00e4kin kommentointitapa. Vain asiasis\u00e4ll\u00f6n v\u00e4littyess\u00e4, tunteet j\u00e4\u00e4v\u00e4t puutteeliseksi. Kun meid\u00e4n ei tarvitse netiss\u00e4 kohdata toisen ihmisen reaktioita, hymyj\u00e4 tai mielipahaa, j\u00e4\u00e4 koko tunnetaso keskustelusta taka-alalle ja empatia puuttuu.<\/p>\n Vaikka kekustelupalstat ja muut vastaavat pikaiset viestint\u00e4v\u00e4yl\u00e4t matkivat kasvokkain toteutuvaa viestint\u00e4\u00e4, niist\u00e4 puuttuu se kaikkein oleellisin, oikea kohtaaminen. T\u00e4t\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 ja taitoa tulisi nyt tarkastella, opetella ja opettaa osana mediakasvatusta ja nykyp\u00e4iv\u00e4n kommunikointia. Empatia on merkitt\u00e4v\u00e4 reaktio aivoissa, jonka avulla kykenemme asettumaan toisen n\u00e4k\u00f6kulmaan. Ilman sit\u00e4 ei synny oikeaa yheytt\u00e4. Pikaviestint\u00e4\u00e4n on mahdollista tuoda empatiaa ja nostaa sit\u00e4 oikean kohtaamisen tasolle, mutta se vaatii ymm\u00e4rryst\u00e4, tahtoa ja harjoittelua sek\u00e4 valintaa toimia oikein ja rakentavasti.<\/p>\n Niin netiss\u00e4 kuin fyysisiss\u00e4 kohtaamisissakin meill\u00e4 on aina valta valita hyv\u00e4. Jokainen voi p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4, edist\u00e4\u00e4k\u00f6 netiss\u00e4 eripuraa vai empatiaa.<\/a>\u00a0Kaikki tiet\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 hymy ja yst\u00e4v\u00e4llinen sana kadulla kohtaamisessa saa aina aikaan positiivisuutta ja on merkityksellinen. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on oppia ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 positiivinen palaute netiss\u00e4 on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4, koska se rakentaa monia ihmisi\u00e4 koskettavaa yleist\u00e4 my\u00f6nteist\u00e4 ilmapiiri\u00e4. Kaikkein v\u00e4himm\u00e4ll\u00e4 vaivalla ilmapiiriin voi vaikuttaa yksinkertaisesti valitsemalla j\u00e4tt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 negatiivisen palautteen antamatta.<\/p>\n Ilke\u00e4 kommentoija vahingoittaa my\u00f6s itse\u00e4\u00e4n. Kirjoittaminen on aivoillemme erilainen tapahtumasarja kuin puhuminen. Olen kirjoittanut useamman kerran kiitollisuusp\u00e4iv\u00e4kirjan\u00a0<\/a>tai tavoitelistojen kirjoittamisesta. Yksinkertaisesti kirjoittamalla yl\u00f6s asioita, teemme niist\u00e4 itsellemme enemm\u00e4n totta, sitoudumme mieless\u00e4mme niiden sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n ja tunnelmaan. Kun j\u00e4t\u00e4mme kommentin netiss\u00e4, vaikutamme sill\u00e4 yht\u00e4 paljon vastaanottajan kuin itsemme mielialaan ja tunnetilaan. Voimme aina valita hyv\u00e4n. Valitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netiss\u00e4kin.<\/p>\n P.S. N\u00e4m\u00e4 kuvat valikoituivat t\u00e4h\u00e4n postuakseen vain siksi, ett\u00e4 minusa niist\u00e4 v\u00e4littyy niin hyv\u00e4 fiilis.<\/p>\nValitse empatia – niin oikeissa kohtaamisissa kuin netiss\u00e4kin<\/h2>\n
![\"Happy\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/02\/kupari.jpg\")
<\/p>\n![\"Lion\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/96\/2019\/02\/lion.jpg\")
<\/p>\n