{"id":13351,"date":"2018-07-09T07:15:26","date_gmt":"2018-07-09T04:15:26","guid":{"rendered":"https:\/\/anna.fi\/inspirations\/?p=13351"},"modified":"2018-10-13T15:41:00","modified_gmt":"2018-10-13T12:41:00","slug":"mita-meissa-oikeasti-tapahtuu-meditoidessamme","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/inspirations\/mita-meissa-oikeasti-tapahtuu-meditoidessamme\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 meiss\u00e4 oikeasti tapahtuu meditoidessamme?"},"content":{"rendered":"

\"Mit\u00e4<\/a><\/p>\n

Yrit\u00e4n meditoida ainakin muutaman minuutin aina aamujoogan j\u00e4lkeen. Meditointi lataa mieleni ja antaa p\u00e4iv\u00e4lle aivan erilaisen startin. Suurta luksusta lomalla onkin aikatauluttomuus ja mahdollisuus napata vaikka puoli tuntia lis\u00e4\u00e4 meditointia varten, kuten \u00a0eilen tein rannalla.\u00a0Aikaisemmin olen kirjoittanut joogan hy\u00f6dyist\u00e4 ja vaikutuksista el\u00e4m\u00e4\u00e4n<\/a>, mutta nyt ajattelin k\u00e4sitell\u00e4 vain meditaatiota ja hakea vastauksia kysymykseen: Mit\u00e4 meiss\u00e4 oikeasti tapahtuu meditoidessamme?<\/p>\n

Meditointi ei sin\u00e4ns\u00e4 tunnu vaikealta, eik\u00e4 erityisi\u00e4 v\u00e4lineit\u00e4 tarvita. Joogamatosta on apua, jos alusta on kova, mutta sek\u00e4\u00e4n ei ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Meditoiminen toimii minusta parhaiten, kun istun perinteisesti risti-istunnassa ja suljen silm\u00e4ni. Aloitan oooommmm-\u00e4\u00e4nteell\u00e4 ja pian keskityn vain hengitykseeni. Tosin esim. eilen rannalla n\u00e4kym\u00e4 oli niin rauhoittava, ett\u00e4 nautin my\u00f6s sen katsomisesta ja aaltojen seuraamisesta. Meditointi ei ole l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina helppoa, eilen se sujui kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n hyvin, puoli tuntia meni kevyesti. T\u00e4st\u00e4kin saan kiitt\u00e4\u00e4 viime aikaista el\u00e4m\u00e4ntyyli\u00e4ni – nykyhetkeen keskittymisen harjoittelua.<\/p>\n

Koska meditointi on yksi ihmiskunnan vanhimpia tunnetuimpia samanlaisena s\u00e4ilyneit\u00e4 tapoja, on mielenkiintoista mietti\u00e4 hieman enemm\u00e4n sen vaikutuksia. Mik\u00e4 siin\u00e4 on niin hyv\u00e4\u00e4? Miten se saa vuosituhannesta ja kulttuurista toiseen harjoittajansa rentoutumaan ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n paremmin? Mit\u00e4 meiss\u00e4 oikein tapahtuu joogatessa?<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Sanotaan, ett\u00e4 ajattelemme noin 60 000 ajatusta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 ja suurin osa niist\u00e4 on negatiivisia. Ei siksi, ett\u00e4 olisimme erityisen pessimistisi\u00e4, vaan ihmismieli vain on evoluution saatossa rakentunut niin- l\u00e4hinn\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n ja varomaan erilaisia vaaratilanteita ja riskej\u00e4 ja reagoimaan niihin eli yksinkertaisesti pysym\u00e4\u00e4n hengiss\u00e4. Sympaattisen hermoston nopea reagoiminen vaaraan on saanut ihmiset pakenemaan petoja ja muita uhkia. N\u00e4in ollen vaaratilateessa elimist\u00f6ss\u00e4mme nopeasti syntyv\u00e4t stressihormonit ovat olleet isona apuna pit\u00e4m\u00e4\u00e4n esi-is\u00e4mme hengiss\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n el\u00e4m\u00e4 on kuitenkin useimmiten varsin turvallista. Valitettavasti aivomme eiv\u00e4t ole siihen viel\u00e4 sopeutuneet, vaan pit\u00e4v\u00e4t yll\u00e4 stressireaktioita my\u00f6s tilanteissa, joissa oikeasti mik\u00e4\u00e4n ei uhkaa henke\u00e4mme. Stressireaktiomme aktivoituu helposti henkisi\u00e4 uhkaksi kokemiaan asioita kohtaan, olivat ne sitten pieni\u00e4 tai suuria – tai edes todellisia.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in elimist\u00f6\u00f6mme vapautuu stressihormonia, jonka vaikutusten on tarkoitus pit\u00e4\u00e4 meid\u00e4t hengiss\u00e4 vaaran uhatessa; verenpaine nousee, hengitys kiihtyy ja lihakset j\u00e4nnittyv\u00e4t. Stressireaktio j\u00e4\u00e4 helposti p\u00e4\u00e4lle ja voimistuu, vaikka mit\u00e4\u00e4n todellista uhkaa ei edes olisi.<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Onneksi meid\u00e4n ei tarvitse olla vain evoluution hitaan kehityksen tai vaativan opiskelu- tai ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n armoilla, vaan voimme opettaa omalle elimist\u00f6llemme ja aivoradoillemme uudenlaisia toimintamalleja. Yksi tehokkaimmista stressin laukasijoista on t\u00e4h\u00e4n hetkeen keskittyminen, jolloin mit\u00e4\u00e4n todellista tai edes kuviteltua uhkaa ei edes ole, yleens\u00e4h\u00e4n stressimme johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 ajatuksemme sinkoilevat hallitsemattomasti tulevaisuudessa ja skannaavat sielt\u00e4 niit\u00e4 uhkia.<\/p>\n

Meditointi auttaa tehokkaasti nykyhetkeen keskittymiseen ja aivojen ajatush\u00e4lyn hiljent\u00e4miseen. S\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen meditointi opettaa elimist\u00f6llemme p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n irti jatkuvasta turhasta h\u00e4lytystilasta.<\/p>\n

Mit\u00e4 meiss\u00e4 oikeasti tapahtuu meditoidessamme?<\/h2>\n

Liiallisesta stressist\u00e4 on meille yleens\u00e4 vain haittaa, koska se laskee kyky\u00e4 j\u00e4rkev\u00e4\u00e4n ajatteluun. Meditointi taas rauhoittaa aivojen kuorikerroksen, jolloin kykenemme ratkaisemaan haastaviakin ongelmia paljon paremmin.<\/p>\n

Meditanti on enemm\u00e4n kuin vain rentoutumista, t\u00e4m\u00e4 on todettu aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yrien mittauksissa. Tuntiessamme ja toimiessamme aivoissamme syntyy neuronien vuorovaikutusta eli synkronoituja s\u00e4hk\u00f6impulsseja, jotka taas synnnytt\u00e4j\u00e4t viiteen ryhm\u00e4\u00e4n jaoteltuja taajuuksia:<\/p>\n