”Tuntuu että ihmiset ovat seonneet ruoan suhteen”

”Jostain syystä kun nykyään on muodissa toi fitness, niin liikkeitäkin halajaa mitä erikoisempia ja päätyy niin välillä unohtamaan ihan nuo peruspilarit. Sama koskee ruokaa, mistä tulikin mieleeni, että voisitkohan tehdä jonkinlaisen postauksen hyvästä ruokavaliosta samaan malliin? 🙂 Tuntuu että ihmiset (itseni mukaan lukien) ovat hieman seonneet ruokavalion, tai no ruoan ylipäätä, suhteen. Enää ei oikein varmana tiedä pitäisikö aamiaisella kokkailla kananmunan valkuaisia ja puuroa vai pitäisikö pöräyttää mehulingolla detox mehu ja smoothie ja vältellä maitoa ja viljaa, ja onko ruisleipä juustolla ja kinkulla jo mörkö ruokavaliossa. Saati voiko makaronilaatikkoa kutsua kunnon ruoaksi vai olisiko lautasella parempi olla parsaa ja seitiä… Mm. tälläisenä perus kuntosali, juoksu harrastajana, jolla on menneisyydessä kilpaurheilutausta, sitä luulee tietävänsä niin paljon hyvästä ruokavaliosta, kunnes huomaa että loppupeleissä on asian kanssa täysin sekaisin. Olisi kiva jos keksisit jotkut peluspilarit myös ruokavaliosta, miten syödä terveellisesti ja varsinkin mitä. (Saman postauksen voisi varmasti keksiä myös levosta, joka tuppaa nykyään unohtumaan liian helposti. )” Kommentti kokonaisuudessaan postauksessa: Tällä ohjelmalla aloitin saliharrastuksen.

Tänä päivänä oikeastaan kaikesta mahdollisesta on helppoa ja nopeaa hakea tietoa internetin syövereistä. Se tuntuu olevan kaksipiippuinen juttu – samalla hyvä ja huono.

Netti voi parhaimmillaan helpottaa elämää melkoisesti, ei muuta kun hakusana tekstikenttään ja menoksi. Tietoa on kuitenkin aika hajanaisesti saatavilla, murusia siellä ja palasia tuolla. Kokonaiskuvan hahmottaminen voikin muodostua haastavaksi, kun eri paikoista löytyy mahdollisesti jopa keskenään täysin päinvastaista asiaa.

ojennus

Salibuumin myötä myös ravintoaiheet ovat olleet jo jonkun aikaa tapetilla. Se on ehdottomasti hieno juttu ja vaikuttanut varmasti positiivisesti monien matkaan kohti omien salitavoitteiden saavuttamista. Toisaalta joukkoon mahtuu myös huomattavasti useimpien harrastajien kannalta melko epäolennaisia juttuja, jotka elävät netissä omaa elämäänsä toisinaan suhteettoman suurta roolia näytellen. Erilaisia ravintotrendejä on ylitulkittu mediassa ja nykyisemmin myös sosiaalisessa mediassa isolla kädellä oikeastaan aina – demonisoinnin kohteiden vain välillä vaihtuessa.

Mielestäni ennen minkään tason yksityiskohtiin paneutumista on tärkeää ensin zoomata hieman ulos ja lähteä liikkeelle perusteista. Kehonmuokkaajalle tärkeimpiä peruselementtejä ovat treeni (ärsyke), ravinto (rakennus-/polttoaine) ja lepo (kehitys). Eli kaikkia näitä tarvitaan riittävästi ja sopivalla laatutasolla, jotta tuloksekasta kehitystä näkyisi suorituskyvyssä sekä peilissä. Kokonaiskuvan hahmottaminen on hyvä aloittaa näiden kolmen aihealueen tärkeyden tunnistamisesta.

Näistä kehonmuokkaajan kolmesta peruspilarista tulee mieleeni vertauskuvallinen, yksinkertaistettu ja kärjistetty porras- esimerkki, jota voisi soveltaa tässä tapauksessa kuvaamaan esimerkiksi ravintoa. Aion käyttää taiteellisia lahjojani tämän asian havainnollistamiseen.

PORTAAT

Päästäkseen huipulle, on tämän portaikon jokaiselle askelmalle astuttava järjestyksessä. Tavoitteena on välttää sitä kuuluisaa hanuri edellä puuhun-etenemistä. Aloittelijan seistessä portaikon alapäässä on siis houkuttelevaa ja ihan mahdollista skippailla askelmia, mutta näissä rappusissa se johtaa vain etenemisen pysähtymiseen ja huipun saavuttamisen jäämiseen haaveeksi. Olen usein maininnut keskittymisestä olennaiseen ja se liittyy tähänkin esimerkkiin erittäin vahvasti.

Ensimmäiselle tasolle astuessa sillä hetkellä olennainen asia ei suinkaan ole esimerkiksi intrajuoman koostumuksen murehtiminen. Sen sijaan ihan ensimmäinen asia on tylsän yksinkertaisesti: syö riittävästi. Ei muuta. Eteenpäin jatkaminen onnistuu vasta, kun tämä homma on hanskassa. Simppeliydestään huolimatta omien kokemuksieni ja havaintojeni mukaan todella monen kehitys jää juuri tästä askelmasta kiinni. Riittävästi syöminen on siis ensimmäinen asia, josta lähdetään liikenteeseen ja sitten vasta noustaan seuraavalle tasolle miettimään hieman tarkemmin mitä lautaselle kasataan. Lihaksiston kehittäminen tavallista muhkeammaksi ei varsinaisesti kuulu kehon toiminnan sekä energian kanavoinnin puolesta ensimmäisiin prioriteetteihin ja siksi onkin tärkeää ottaa riittävästi energiaa ravinnosta. Tässä vaiheessa voi hyvin mennä puhtaasti maalaisjärjen voimin syöden tavallista ruokaa (liha, kala, kananmuna, maitotuotteet, riisi, pasta, kasvikset, pähkinät yms. ”tavallinen ruoka” josta kokonaisuus aina muutenkin rakentuu).

Seuraavalla askelmalla vastaan voisi tulla vaikkapa makroravinteiden lähempi tarkastelu. Edellisen askelman on siis tässä vaiheessa oltava kunnossa, koska hifeinkään makrojen säätely ei tuota tulosta jos ruokaa tulee kokonaisuudessaan auttamatta liian vähän. Ihmiselle tärkeimpiä makroravinteista ovat proteiinit ja rasvat. Kumpikin näistä sisältää elämälle välttämättömiä palasia. Lisäksi makrokolmikkoon lisätään vielä hiilihydraatit, jotka eivät ole välttämättömiä eloonjäämisen kannalta, mutta ovat salilla lihaskasvuun tähtäävälle harrastajalle varsin oleellisia (kehonmuokkaajan treeneissä tärkein polttoaine). Tässä kohtaa myös kuitujen sopiva saanti on aiheellista varmistaa. Lue myös aihetta sivuava aiempi postaus: Kuinka paljon sitä proteiinia pitäisi syödä?

Siinä kohtaa kun ruokaa tulee riittävästi ja ollaan varmistettu makroravinteiden saanti itselleen sopivassa suhteessa (hiilihydraattitoleranssi yms.), voi ottaa sujuvasti askeleen seuraavalle tasolle. Tällä askelmalla ajankohtaiseksi voisi tulla vaikkapa makroravinteiden lähteiden entistä tarkempi tsekkaaminen, esim. sopivan rasvahappoprofiilin viilaaminen ja myös mikroravinteiden (mineraalit ja vitamiinit) tarkempi sovittaminen kokonaisuuteen.

kulmasoutua

Näiden juttujen jälkeen seuraavilla tasoilla vastaan voisi tulla muun muassa ravinteiden ajoitusta ja urheilulisäravinteiden hyödyntämistä niissä paikoissa, joissa niitä oikeasti kaikkien edellisten askelmien jälkeen vielä tarvitaan jne.

On tärkeää muistaa, että perusasioilla pääsee todella pitkälle. Pelkästään hifistelemällä ei pääse käytännössä mihinkään. Perusasioilla + hifistelyllä pääsee sitten toki pisimmälle, mutta se tosiaan vaatii aina ensin perusasioiden hallitsemisen.

No mutta se siitä porrashöpötyksestä. Palatakseni alkuperäiseen kysymykseen: onko leipä tosiaan vanhan vihtahousun virittämä viheliäinen ansa tai säännöllinen puhdistuskuuri avain autuaaseen eloon ja olisiko makaronilaatikko syytä kumota kipakan terveyssaarnan kera vessanpönttöön? Nämä jutut liittyvät juuri niihin aiemmin mainittuihin ravintotrendeihin ja niiden ylitulkitsemiseen. Usein nämä trendit syntyvät jostakin ihan aiheellisesta pointista, joka kuitenkin koskee vain pientä vähemmistöä ihmisistä. Sitten kohu kulkee läpi sosiaalisen median rikkinäisen puhelimen lopputuloksen ollessa jotakin hyvin mustavalkoista ja koko kansakuntaa koskevaa hyster
iaa. Toisaalta trendit voivat myös liittyä markkinamiesten kikkailuihin (esim. detox-kuurit yms), jotka saavat aikaan enemmän tai vähemmän kohinaa ja pöhinää. Tässä kohtaa se internetin kyseenalainen puoli nostaakin päätään ja homma muuttuu tarpeettoman sekavaksi.

Jostain syystä varsinkin fitnesspiireissä useat erityisruokavaliot ovat saaneet osakseen kohtuuttoman suurta huomiota, vaikka enemmistölle mahdollisesti tiettyjä ruoka-aineita merkittävästi karsiville tai jopa kokonaan eliminoiville elämäntavoille ei olisi terveydellisiä perusteita. Keliakiasta, maitoallergiasta, ärtyvän suolen oireyhtymästä yms. kärsii osa ihmisistä ja heidän kohdallaan erityisruokavalion noudattamiselle löytyy ehdottomasti terveydellisiä perusteita. Kuitenkin, mm. maidon ja leivän välttelyyn ihan vain varmuuden vuoksi törmää myös erittäin usein, ovathan ne ”kuulemma haitallisia”. Voivat ne toki olla haitallisia, mutta edelleenkin oikeasti vain vähemmistölle. On myös hyvä muistaa, että esimerkiksi edellä mainituissa maitotuotteissa ja täysjyväviljoissa on paljon tutkittuja terveyshyötyjäkin, joten siltäkin kantilta varmuuden vuoksi eliminoimista kannattaa pohtia ennen tekoihin siirtymistä. Esimerkiksi kehonmuokkaajan näkökulmasta maitotuotteet ovat proteiinikoostumukseltaan aikalailla parasta mitä voi suustaan alas laittaa ja sekin on huomionarvoinen etu. Tässäkin on kuitenkin syytä pitää kokonaiskuva mielessä, pelkän rahkan ja raejuuston kiskominen ei tietenkään ole suositeltavaa. Mikä tahansa on ylilyötynä haitallista. Liika veden juominenkin voi viedä hengen – vaikka on siitä nesteestä sopivasti käytettynä melkoisesti hyötyäkin.

Kohtuus kaikessa ja jos jostakin ruoka-aineesta saa selkeitä oireita, on silloin toki paikallaan kokeilla tilanteeseen sopivaa erityisruokavaliota. On myös hyvä muistaa, että erityisruokavaliot ovat nimenomaan erityisruokavalioita lievittämään joitakin terveydellisiä oireita, eivät ihmeratkaisuja esimerkiksi tuloksettoman saliharrastuksen muuttamiseen tuloksekkaaksi. Jos oireita ei esiinny ja kehitys junnaa, löytyy tilanteeseen usein selvästi perustavampaa laatua olevia korjaamisen kohteita treenin, levon tai ravinnon alueilta – ehkä jopa jo sieltä edellämainitun portaikon ensimmäiseltä askelmalta.

Edellisessä postaksessa herkullinen täytettyjen paprikoiden resepti.

Kommentit (36)
  1. Olipa hyvä teksti ja niin totta.itsellä on juurikin kompastuskivenä tuo eka porras.entisenä syömishäiriöisenä painon nousu on vieläkin mörkö.ja vaikka olen pitkä ja hoikka silti on niitä ”ongelmakohtia”kropassa ja pelkään että ne vaan pahenis bulkin myötä enkä pääsis niistä eroon ja oisin kahta surkeempi.
    Mutta eipä toi kehitys kyllä kummosta oo kun ei uskalla syödä.ehkä se pitäs rohjeta tai tyytyä nykytilaan:D

    1. Kiitos! Omien kompastuskivien tunnistamisesta se homma lähtee liikkeelle! Nyt vain rohkeasti etiä päin 🙂

  2. Olipa kattava kirjoitus ajankohtaisesta aiheesta. Yhden jos toisenkin pää on varmasti enemmän tai vähemmän pyörällä näiden ravitsemustrendien ristiaallokossa… Joka tuutista syydetään koko ajan uutta tutkimustulosta ja näkökulmaa. Mielestäni kirjoitit järkevästi peruspilareista, joille on hyvä alkaa rakentaa toimivaa ja terveellistä ruokavaliota. Ja nimenomaan kohtuus kaikessa. Tämä ravintokeskustelu tuntuu välillä aiheuttavan ihan mieletöntä stressiä ja vievän aivan liikaa energiaa. Loppujen lopuksihan meidän olisi tarkoitus saada siitä ravinnosta energiaa, jotta pysyisimme virkeinä, terveinä ja tarmokkaina. Hyvä teksti!

    1. Kiitos Nora! Totta turiset! Vähemmästäkin menee pää pyörälle. Perusjutut kaikessa ovat kuitenkin aina ne minkä varaan hommat rakentuvat vaikka ne eivät aina niin hienoilta ja muodikkailta jutuilta kuulosta 🙂

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *