Ida Jemina
Ida Jemina

MITEN KÄVI TREENIHAASTEEN? EPÄONNISTUINKO?

Tilinpäätöksen aika! Asetin noin kuukausi sitten itse itselleni treenihaasteen ja kun kerroin tästä snäpissä sekä myöhemmin blogissa, hirveän moni halusi siihen messiin! Ihan mahtavaa! Kyseessä on 30 päivän hanurihaaste, jossa tehdään 100 glute bridgeä joka päivä ja lisätään päivittäin aina yksi toisto lisää. Katso tarkemmat ohjeet tästä postauksesta: HANURIHAASTE! niin tiedät miten toistot tehdään ja missä kohtaa pidetään taukoa jne.

Pointti tähän oli yksinkertaisesti liikkua enemmän, ottaa haaste mielenkiinnolla vastaan, katsoa onko tästä mitään hyötyä vai ei, sillä eihän se ole sanottu! Parantuuko pakaroiden aktivaatio haasteen aikana vai ei? Mikään vakava juttu tämä ei missään nimessä ole ollut vaan hyväntuulinen liikunnallinen haaste päivään normaalien treenien lisäksi.

No aikaahan tuosta on nyt kulunut kohta melkein kuukausi ja kun haasteen kesto on 30 päivää, niin on aika tulla jakamaan kokemuksia, tuntemuksia ja kertoa miten meni!


Ensinnäkin aloitin ilman painoa, mutta lisäsin aika nopeasti mukaan 6 kilon kahvakuulan, joka lisäsi haastetta mukavasti ja helpotti tuntuman saamista. Jokaisessa toistossa pidin yläasennossa 3-5 sekunnin pidon, koska yritin oikein todenteolla saada ne toistot perille. Eli ei huitomisia!

Jo ihan haasteen alussa (tyyliin 8 päivän kohdalla), kun menin salille tekemään normaalia hip thrustia painoilla, huomasin samantien, että jumatsuikka ottaa muuten hyvin siihen pakaraan, joka mulla normaalisti aktivoituu huonommin kuin toinen. Polvileikkauksen jälkeen mun oikea kankku on nimittäin aktivoitunut paremmin, kun automaattisesti olen välttänyt liikkeiden tekemistä reidellä, koska se ottaa myös polveen. Vasen pakara taas ei hiffaa yhtä hyvin, että miten ne liikkeet tehdään niin, että rasitus menee mahdollisimman paljon pakaralle.

Siinä kun sitten salilla hip thrustia väänsin menemään, tuli ihan yllätyksenä, kuinka kovaa myös siinä vasemmassa pakarassa poltti vaikka tein kaiken niin kuin ennenkin. Tämä oli todellakin positiivinen havainto, jota en siinä hetkessä edes osannut odottaa. En keksi tähän mitään muuta syytä, kuin että haaste oli alkanut jo tekemään tehtäväänsä!


Ensin tuli yksi välipäivä ja se tottakai harmitti. En nyt kuitenkaan päätäni alkanut hakkaamaan seinään, sillä haasteen ei missään nimessä ole tarkoitus stressata vaan päin vastoin antaa lisää energiaa päivään. Se on hyvää omaa aikaa, jolloin pakottaa itsensä pysähtymään ja tekemään vain sitä. Okei, koirat pyörii kyllä usein ympärillä ja tunkee lelua naamaan sekä samaan aikaan pastat kiehuu keittiössä, but you get the point!

Kun välipäivä tuli, en hypännyt haasteessa eteenpäin vaan jatkoin siitä mihin jäin. Näin en päässyt helpommalla vaan haasteen kokonaiskesto vain piteni. Myöhemmin välipäiviä tuli lisää milloin aivan täyteen ahdetuista päivistä, jolloin pitäisi olla jo nukkumassa ja haaste olisi vielä tehtävänä ja milloin ihan vain siitä, että unohdin koko pirun haasteen. Ylimääräinen pikkujumppa oli joskus yllätävänkin haasteellista sijoittaa päivään, kun se oikeasti pitää tehdä JOKA PÄIVÄ. Koska olin ottanut aina ylös missä toistomäärässä sillä hetkellä mennään (111, 118, jne) en ollut tästä onneksi enää kuitenkaan moksiskaan. Itseasiassa pidin tätä jopa paljon fiksumpana tapana toteuttaa haaste kuin alkuperäinen idea. Välipäivät (vaikka ne tahattomia olivatkin) olivat itseasiassa vain hyödyllisiä, koska paikat pääsivät lepäämään.

Eli missä mennään nyt? Haaste on vielä kesken! Aion jatkaa tätä siihen asti kun saan kaikki toistot lisättyä päivä kerrallaan eli siihen asti kuin 130 on täynnä jo voin heittää kahvakuulan seinään! Haha no ei! Silloin pistetään bileet pystyyn! Kaikki te jumppakaverit sieltä tänne bailaamaan!

Keltainen neule TÄÄLTÄ / Stretch-housut TÄÄLTÄ

Kaikenkaikkiaan treenihaaste on ollut positiivinen lisä päivään. Se auttaa oikeasti parantamaan mieltä, kun endorfiinit lähtevät hyrräämään ja sen tekemiseen ei kuitenkaan mene kovin kauan. Puhumattakaan siitä, että se on auttanut niiden salilla tehtävien liikkeiden menemiseen paremmin perille. Odotukset siis ylittyi (kirjoitin ensin ylitykset odottui), joten ei tässä voi muuta olla kuin happy! Ja vielä iloisempi sitten, kun koko homma on kokonaan paketissa. Vielä jatketaan!

Iloa perjantaihin!! Ja rentouttavaa viikonloppua!

LUE MYÖS: TÄYDELLINEN KOLMEN KOMBO JALKATREENIN LOPPUUN!

EDELLISESSÄ POSTAUKSESSA:

OSTANKO ENÄÄ?! NÄMÄ SAI KENKÄÄ!

👻 Seuraa snapchatissa: idajemina 👻
ja Instagramissa: @idajemina 

<3

Kommentit (2)

  1. Jessica

    Moikka! Hyvin mahdollista etten tavoita sua tätä kautta, mutta yritän kuitenkin. Oon seurannut sua pitkään, ja olet mahtavan oloinen persoona. Asiani koskee kuitenkin koiria! Oon seurannut sun taivalta Sisun ja Urhon kanssa, ja omistan itsekin koiran. Tänään, selasin Viipurin koirat ryn nettisivuja, ja huomasin että hätä varoista on tällä hetkellä pula. Itseäni kodittomat eläimet koskettaa suuresti, ja laitoinkin vähistä rahoistani silti muutaman kympin menemään. Hätä on akuutti, ja uskon että joukossa on voimaa, niin mietinkin, ja toivoisin, että olisiko sinulla aikaa tehdä postaus koskien Viipurin koirat ryn toimintaa/tuoda esille tarve lahjoituksille. ❤️

    • Ida Jemina

      Moi Jessica! Ihanaa kun laitoit viestiä ja tulit näin hyvällä asialla! Joukossa on todellakin voimaa ja kommenttisi näkee monet ihmiset<3 Sisu on Viipurin koira ja asia on lähellä sydäntä. Toiminta on juuri se mikä ratkaisee, joten laitetaan tähän heti linkki sivuille. Viipurin koirat Ry:n toimintaan, hädässä oleviin kodittomiin koiriin sekä hätäkeräykseen voi siis halutessaan tutustua TÄÄLLÄ! Kiitos kaikille tukijoille! <3

Kommentoi »

Vastaa