Ida Jemina
Ida Jemina

ENSIMMÄINEN KERTA EROSSA

Ensinnäkin ihanaa äitienpäivää ihanat äidit! Oon ollut tänään perinteisesti viettämässä päivää niin äitini kuin isovanhempieni luona. Meillä on itse asiassa koittamassa huomenna äitini kanssa yhteinen reissu! Laitetaan nokka kohti sateiselta näyttävää Geneveä, mutta sitäkin paremmalla fiiliksellä! Ihanaa yhteistä aikaa vaikka työmatka onkin kyseessä. En ole koskaan ollut Genevessä, joten inspiroivaa päästä ihan eri ympäristöön. Kuulemma ainakin kallis paikka on kyseessä, mutta siisti sellainen. Onko teistä joku käynyt?

Reissaaminen ei yllättäen päätykään vielä Geneveen, vaan sieltä tulen pikaisesti yhdeksi yöksi piipahtamaan Suomeen ja seuraavana aamuna sitten suuntaan taas takaisin lentokentälle. Silloin taas suuntana Mallorca, jossa noin puolet isomman puoliskoni suvusta asuu. Mennään sinne viettämään häitä (ei omia) ja muutenkin tapaamaan sukua – voin kertoa, että se meininki on just sellaista härdelliä niin kuin kuvitella saattaa! Suut käy, käsistä puhumattakaan ja yhteisen kielen puuttuminen pikemmin vain buustaa menoa. Talo on tupaten täynnä niin ihmisiä, koiria kuin kissojakin ja sopu sijaa antaa. Hyvin tunnelmallista meininkiä siis ja kiirehtiminen sekä aikataulut kannattaa suosiolla jättää koto-Suomeen.


Tämä reissu on nyt ensimmäinen kerta, kun ollaan molemmat erossa pojista. Urho on viimeksi ollut hoidossa, kun pari vuotta takaperin käytiin Nykissä, mutta Sisusta ei koskaan olla oltu näin kauaa erossa. Saa nähdä mitä jätkä tuumaa. Voi olla, että se tapansa mukaan kohlottaa vaan ihan samalla tavalla kieli ulkona menemään tai sitten se reagoi jollain muulla tapaa, kuten tyhjentämällä meidän sohvatyynyt niin kuin sillä on joskus tapana kun ei olla kotona. Onneksi broidi kuitenkin hoitaa poikia täällä meillä, niin voi olla että ne on vaan fiiliksissä kun pääsee hetkeksi eroon mutsista ja faijasta!

Eniten tässä taitaa kuitenkin itse stressata. Tää on myös mulle helposti pisin aika olla erossa koirista, melkein kaksi viikkoa pois lukien tuo yhden yön piipahdus Suomessa. Vaikka matkustelu ja eri paikkojen näkeminen on helposti parasta mitä voi tehdä, oon just se tyyppi joka heti poissa ollessaan alkaa selaamaan puhelimesta vanhoja kuvia. Nyt pitäis vaan osata laittaa ne aivot hetkeksi narikkaan ja luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Muistan kuinka kerran Stadissa törmäsin Urhoa ulkoiluttaessa pariskuntaan, joka tuli heti moikkaamaan ja silittemään Urhoa. He olivat kuulemma ensimmäistä yötä kolmeen vuoteen erossa koirastaan ja aivan ikävissään. Osaan niin samaistua tuohon, vaikka se varmasti joidenkin korvaan pöpiltä kuulostaakin. Nytkin kattelen noita karvanaamoja, kun ne nukkuu tässä lähellä niin kiltisti.. pitäis varmaan muistella sellaisia hetkiä, kun ne saa mun viimeisetkin kärsivällisyyden rippeet katoamaan 😀

Musta tuntuu, että vaan höpisen ja höpisen, mutta kerrankos tällainenkin turina! Toivottavasti sulla on ollut mukava päivä!

LUE MYÖS: ISOIMMAT HAASTEET

EDELLISESSÄ POSTAUKSESSA: NO NYT! 2 MINUUTIN TEHOVATSAT!

👻 Seuraa snapchatissa: idajemina 👻
ja Instagramissa: @idajemina 

<3

Kommentit (2)

  1. Bettina

    Meille tuli syksyllä staffi toisen koiramme seuraksi ja helmikuussa lähdimme Vietnamiin pariksi viikoksi, kun jouduin tän vauvan viedä hoitoon ekaa kertaa ja vielä 18päiväksi niin se oli tosi tosi kova paikka, hyvä etten itkua vääntäny ……. 😀 ja lomalla oli pakko saada vähän väliä kuvia meidän koirista kun oli niin ikävä.
    On ne vaan niin tärkeitä <3
    Oikein ihanaa lomaa 🙂

    • Ida Jemina

      Awwww ihan varmasti oli kova paikka!! 😭 Ymmärrän niin hyvin! Tässä on nyt vaan pakko laittaa aivot jollekin hyllylle hetkeksi niin ei ala liikaa asiaa miettimään ja ikävöimään. Kiitos! <3

Kommentoi »

Vastaa