{"id":1431,"date":"2017-11-22T15:55:49","date_gmt":"2017-11-22T13:55:49","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/?p=1431"},"modified":"2018-04-11T21:06:51","modified_gmt":"2018-04-11T18:06:51","slug":"ma-tykkaan-susta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/ma-tykkaan-susta\/","title":{"rendered":"M\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n susta"},"content":{"rendered":"

\"m\u00e4<\/a><\/p>\n

“Niin ja hei Ida, m\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n susta” N\u00e4in kuuluu jokaisessa puhelussa \u00e4idin kanssa ja on aina kuulunut. Jossain kohtaa arkisten h\u00f6p\u00f6ttelyiden seassa \u00e4iti muistaa aina pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 keskustelun hetkeksi sanoakseen, ett\u00e4 tykk\u00e4\u00e4 musta. T\u00e4m\u00e4 ihana tapa on ollut osana meid\u00e4n \u00e4iti-tyt\u00e4r-suhdetta niin kauan kun muistan.<\/p>\n

Lapsesta asti \u00e4iti on aina muistanut sanoa joka p\u00e4iv\u00e4 l\u00e4himmilleen tykk\u00e4\u00e4v\u00e4ns\u00e4, rakastavansa tai v\u00e4litt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 heist\u00e4. Sanamuodot saattavat vaihdella, mutta t\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 ilmaisee rakkailleen heid\u00e4n olevan t\u00e4rkeit\u00e4. <3<\/p>\n

En oikeastaan aiemmin ole t\u00e4t\u00e4 tapaa sen enemp\u00e4\u00e4 tai syv\u00e4llisemmin miettinyt miten hienoa se on. Se kun on ollut jollain tavalla niin arkista ja osana kaikkia keskusteluita. Sit\u00e4h\u00e4n se ei kuitenkaan ole, vaan se on tietoinen ja t\u00e4rke\u00e4 teko juuri jokap\u00e4iv\u00e4isess\u00e4 arjessa.<\/p>\n

M\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n susta, rakastan sua, olet t\u00e4rke\u00e4!<\/h5>\n

Mut ja mun sisarukset on kasvatettu isolla rakkaudella ja sit\u00e4 ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n koskaan unohdettu sanoa \u00e4\u00e4neen. Siit\u00e4 olen \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen kiitollinen \u00e4idille ja is\u00e4lle. Se ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ole tehnyt mun lapsuudesta ja nuoruudesta turvallista ja luonut l\u00e4heisen suhteen oman perheen keskuudessa vaan my\u00f6s kasvattanut mut sellaiseksi aikuiseksi, joka uskaltaa sanoa rakastavansa. Ja mik\u00e4 t\u00e4rkeint\u00e4 muistaa sanoa sit\u00e4 usein.<\/p>\n

Kun elet\u00e4\u00e4n ruuhkavuosia (inhoan tuota sanaa) ja arki on todella kiireist\u00e4, v\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4 keskittyy ihan liikaa omiin stressinpoikasiin ja arjen tehokkaaseen py\u00f6ritt\u00e4miseen. \u00a0T\u00e4st\u00e4 v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 seuraa se, ett\u00e4 l\u00e4heisyys ja aika on kortilla kaikkien t\u00e4rkeiden ihmisten kanssa. T\u00e4ll\u00f6in mun mielest\u00e4 vahvistuu se, ett\u00e4 muistaisi ainakin ilmaista sanoin sen arkih\u00e4rdellin keskell\u00e4 niiden l\u00e4heisten olevan t\u00e4rkeit\u00e4 ja rakkaita.<\/p>\n

Milloin viimeksi sanoin rakastan, v\u00e4lit\u00e4n tai tykk\u00e4\u00e4n?<\/em><\/span><\/h4>\n

T\u00e4m\u00e4 kuulostaa varmaan monen korvaan kliseiselt\u00e4 l\u00e4ssytykselt\u00e4, mutta siin\u00e4 kohtaa kun arjen pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 t\u00e4ysin yll\u00e4tt\u00e4en jonkun rakkaan menett\u00e4misen pelko, ajatus sen ihmisen menett\u00e4misest\u00e4 ajaa ohi kaiken muun. Silloin viimeist\u00e4\u00e4n miettii, milloin viimeksi sanoin rakastan, v\u00e4lit\u00e4n tai tykk\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Oman el\u00e4m\u00e4n varrella n\u00e4it\u00e4 hetki\u00e4 on ollut liiankin usein. Niiss\u00e4 hetkiss\u00e4 ne arjen ongelmat tuntuvat t\u00e4ysin v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isilt\u00e4 ja naurettavilta. Aina silloin muistaa pist\u00e4\u00e4 asioita t\u00e4rkeysj\u00e4rjestykseen, mutta monesti se on kuitenkin hetkellist\u00e4 ja sit\u00e4 taas ennen pitk\u00e4\u00e4n uppoutuu uudestaan ruuhkavuosien viet\u00e4v\u00e4ksi.. Ja j\u00e4lleen kerran niist\u00e4 l\u00e4heisist\u00e4 tulee helposti itsest\u00e4\u00e4nselvyyksi\u00e4 arjessa.<\/p>\n

Koen olevani onnekas sen suhteen, ett\u00e4 mua on kasvatettu juuri siihen ettei n\u00e4in p\u00e4\u00e4sisi k\u00e4ym\u00e4\u00e4n. Toki siltikin syyllistyn v\u00e4lill\u00e4 siihen, ett\u00e4 en muista joka p\u00e4iv\u00e4 arvostaa ja tehd\u00e4 sit\u00e4 selv\u00e4ksi l\u00e4heisilleni. T\u00e4ss\u00e4 toivon kehittyv\u00e4ni. Voin kuitenkin el\u00e4\u00e4 ilman sit\u00e4 pelkoa, ett\u00e4 jos jollekin k\u00e4visi jotain yht\u00e4kki\u00e4 etteik\u00f6 h\u00e4n tiet\u00e4isi kuinka t\u00e4rke\u00e4 minulle on. T\u00e4st\u00e4 on nimenomaan kiitt\u00e4minen vanhempiani.<\/p>\n

N\u00e4in reilu kolmekymppisen\u00e4 sit\u00e4 ihan viimeist\u00e4\u00e4n oivaltaa niit\u00e4 pienimpi\u00e4kin kasvatuksellisia tekoja, joita omat vanhemmat ovat m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti ottaneet osaksi perhearkea ja pit\u00e4neet niist\u00e4 kiinni omien ruuhkavuosiensa ajan ja edelleen pit\u00e4v\u00e4t. He ovat tehneet rakkaudesta ja v\u00e4litt\u00e4misest\u00e4 mulle tietyll\u00e4 lailla itsest\u00e4\u00e4nselvyyden ja nimenomaan sill\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tapaa niin, ett\u00e4 on itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4\u00e4 sanoa ja osoittaa sit\u00e4 arjessa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti kaikille rakkailleen.<\/p>\n

Se ehk\u00e4 mit\u00e4 haluan t\u00e4ll\u00e4 sanoa on se, ett\u00e4 ihan oikeasti muistettaisiin joka p\u00e4iv\u00e4 sanoa niille rakkaille heid\u00e4n olevan t\u00e4rkeit\u00e4, se ei vie kullanarvoista aikaamme yht\u00e4\u00e4n, mutta se on kultaakin arvokkaampaa.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 kirjoitus on sinulle \u00e4iti, olet maailman rakkain ja paras \u00e4iti! <3<\/strong><\/em><\/p>\n

Ja my\u00f6s niille muillekin l\u00e4heisilleni, joille en ole t\u00e4n\u00e4\u00e4n viel\u00e4 sit\u00e4 sanonut. M\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n susta!<\/strong><\/em><\/p>\n

SEURAA\u00a0BLOGIT.FI<\/a>\u00a0+\u00a0BLOGLOVIN\u00b4<\/a>+\u00a0INSTAGRAM<\/a>\u00a0+\u00a0FACEBOOK<\/a>\u00a0!<\/em><\/strong><\/p>\n

SNAPCHAT: idajokikunnas<\/em><\/strong><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

“Niin ja hei Ida, m\u00e4 tykk\u00e4\u00e4n susta” N\u00e4in kuuluu jokaisessa puhelussa \u00e4idin…<\/p>\n","protected":false},"author":92,"featured_media":1432,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,19,11,13,14,16,17,1],"tags":[260,208,146,259,257,258],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/67\/2017\/11\/ma-tykkaan-susta-e1511355501586.jpg","blog_id":67},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/67\/2017\/11\/ma-tykkaan-susta-e1511355501586.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/posts\/1431"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/users\/92"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/comments?post=1431"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/posts\/1431\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1437,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/posts\/1431\/revisions\/1437"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/media\/1432"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/media?parent=1431"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/categories?post=1431"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/idaiholla\/api\/wp\/v2\/tags?post=1431"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}