Kidutatko itseäsi stressaamalla?

Kaupallinen yhteistyö: Forever-blogi: Terveys & Hyvinvointi

Suomalainen on kovan luokan suorittaja. Olemme ”ensin työ ja sitten huvi” -kansaa jopa niin paljon että jos työtä on hirveästi jätämme huvin kokonaan väliin. Ja työtähän riittää. Riittäisi, jos elannon eteen tehtävä kahdeksan tuntia päivässä laskettaisiin sopivaksi työmääräksi mutta monen meistä työpäivä jatkuu vielä kello neljän jälkeen. Työtä on tehtävä perheen, kodin, parisuhteen, terveyden ja kauneuden eteen eikä tälle työlle ole lain rajoittamaa maksimituntimäärää.

Stressi on vitsaus josta kärsii neljäsosa suomalaisesta aikuisväestöstä (Terveys 2000.) Stressi on tila joka ei johdu niinkään haalimiemme asioiden määrästä vaan ajatuksistamme ja suhtautumisestamme asioihin. Aina stressi ei ole haitallista. Lyhytkestoisena ja hallittavissa olevana se antaa lisäboostia ja laittaa asioiden tekemiseen vauhtia. Jatkuvaa, päivittäistä ja pitkäkestoista stressiä ihminen kestää kuitenkin huonosti. Stressi aiheuttaa ongelmia sosiaalisissa suhteissa ja saa aikaan monia sekä psyykkisiä että fyysisiä ongelmia kuten ärtyneisyyttä, ahdistuneisuutta, unen häiriintymistä, päänsärkyä, flunssakierteitä sekä vatsavaivoja. Pitkään jatkuva stressi on yhteydessä myös moniin vakavampiin terveydellisiin ongelmiin.

11057728_10205196901264410_5053075159467701006_n

Stressiä voi lieventää esimerkiksi ulkoilemalla, kuntosalilla tai nauttimalla taiteesta mutta sen syntymiseen ja voimakkuuteen voi vaikuttaa myös omalla ajattelullaan.

Kohdatessasi stressaavan tilanteen käy läpi seuraavat ajatukset:

1. Asioilla on tapana järjestyä.
Kuinka monta sellaista asiaa olet tavannut jotka eivät olisi lopulta järjestyneet tavalla tai toisella? Kaikki myös päättyy aikanaan, niin hyvä kuin pahakin, stressasit siitä tai et.

2. Lopettaako maailma pyörimisen jos en tee tätä nyt/tee tätä viimeisen päälle täydellisesti?
Voisitko ajatella edes joskus, että huvi ennen työtä? Pölypalloja ja pyyhkimättömiä leivänmuruja riittää hamaan tappiin asti mutta kukaan ei muistele niitä kymmenen vuoden päästä, oli ne sitten pyyhitty tai ei. Stressaavan asian suuruutta kannattaa pohdiskella laajemmasta näkökulmasta sillä kyseessä voi jättiläisen sijasta usein olla vain kääpiön varjo.

3. Tekeekö tämän asian pohtiminen tai tekeminen minut onnelliseksi?
Jos et ole tyytyväinen elämääsi, muuta joko sitä tai ajattelutapaasi siitä. On tärkeää osata olla itselleen armollinen ja hyväksyä että voi olla ihan hyvä ihminen vaikkei tekisikään kaikkea aina sata lasissa tai ”oikein.”

Osalla ihmisistä on luontaisesti suurempi herkkyys stressata asioista kuin toisilla. Omaa stressikynnystään voi kuitenkin lieventää aktiivisella ajatustyöllä: kun ei stressaa liikaa tai liian usein on helpompi olla mukava kumppani, vanhempi, työkaveri ja ennen kaikkea onnellisempi omassa elämässään.

Stressitöntä joulun aikaa!

 

– Marika Airaksinen 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: