Hiton hormonit!

Hormonit, ne ovat yksi naiseuden erikoisimmista ja hiuksia harmaannuttavista asioista. Varsinkin kun alkoi edes miettiä Äitiyttä ensimmäisen kerran, hormonit olivat yksi kiusankappale. Saati niitä teini-iän tuittuiluja, huh, sori porukat!

 

  1. Eetua yrittäessa hormoneita oli liian vähän. Ei tärpännyt, niin ei tärpännyt. Jouduin marssimaan lääkärille josta sain lääkkeet. Sama homma oli toisena lapsen yrityksen kanssa. Ovulaatiota ei tapahtunut ja yrittäminen kesti pitkälti yli 2-vuotta.

2. Raskausaikana hormoneita tuntui olevan liian paljon. Salmiakkipussit lenteli pitkin seiniä kun ärrinmurrihormonit hyökkäsivät päälle ja iho oli täynnä karmivia hormoninäppyjä. Toppia ei voinut salilla pitää päällä kun olkapäät oli kuin teinipojan pärstä.

  1. Vauvan synnyttyä jo heti sairaalassa tuli paska mutsi-hormonit. ”Yhyy miksi tisseistä ei tule tarpeeksi maitoa”. Sitten kun roiskintaa alkoi tulla niin ”yhyy miksi tätä tulee näin paljon, tissit räjähtää”.
  1. Hiustenlähtö imetysaikana. Tuppoja siellä ja tuppoja täällä. Entinen liuhuletti oli lätsähtänyt moppi ja nykyisin on tekotukka päässä.
  1. Jaksan valvoa vaikka koko yön”. Pari ensimmäistä kuukautta ei paljon haitannut yötankkailut tai yöravaamiset. Miksi tämä valvomishormoni ei voisi jäädä päälle? Nykyisin jos herään kerran yössä, olen aamulla puolikuollut. Tai miksi tätä ei haittaa että en saa unta ei voisi siirtää miehelle? Olisi kumma apu uniongelmiin.
  1. Kerran kuussa hormonit. Tätä ei varmaan tarvitse edes selittää. Helvetinmoiset PMS:t joka perkeleen kuukausi. Kaikki itkettää, vituttaa tai vähintään ärsyttää. Naama vääntyy norsunvitulle vaikka kuin yrittäisi olla positiivinen. Tälläistä ei ollut ennen lasta, wtf? Kaikenlisäksi karmea finnisarvi kasvaa aina sinne mistä sen parhaiten huomaa.
  1. Ne on noi sun hormonit” tai sitten se, että muut syyttää AINA kiukku kohtauksen tullessa puolukkapäiviä. Voi muutenkin vaan ärsyttää, ei ne vaipat aina housussa ole.
  2. Hormonit OIKEASTI vaikuttaa ihan perkeleen moneen asiaan ja tuntuu ettei miesväki oikein sitä ymmärrä.

kuvat pixabay

 

Tällästä tänään. Pitkästä aikaa avautumista, mutta hormonit :D. No nyt olen ihan fine jo, mutta olisitte nähneet miut pari päivää sitten. Voi elämä. Heh, ihan huvittavaa nyt edes julkaista tätä kun maanantaista huolimatta olen ihan jees-fiiliksillä, mutta yhdeltä istumalta tehdyt postaukset on sitä aidointa, ja tuolloin parpatutti hih.

 

Samaistutko? Miten hormonit on kiusanneet sinua?

 

Lue myös

Välillä vi*tuttaa olla nainen

 

 

SEURAA MAMAA

Facebookissa / Instagramissa

Kommentit (8)
  1. Selina| Kun äiti kelaa
    8.12.2015, 01:41

    Täällä yksi hormonihyrrä! 😀 Hauska postaus! 🙂

    1. Tiina / Fit Fat Mama
      8.12.2015, 20:58

      Heh kiitos, kiva kun en ole ainoa 😀

  2. Hahah 😀
    Voin taas niin samaistua 😀 Mullakin oli silloin alkuaikoina ihan sama miten paljon sai unta, kun jotenkin ihmeellisesti sitä aina jakso. Nyt on ihan tuskaa, jos joutuu nousemaan kerran yössä sängystä. Toisaalta, jos herätyksiä tulee yössä paljon niin sellaisen yön jälkeen on puolestaan taas ihan pirteä 😀 Aika käsittämättömiä nää hormonit 😀

    1. Tiina / Fit Fat Mama
      8.12.2015, 20:59

      Ollaan kyl monessa samiksia heh :D. Joo mieki oon muuten huomannu tuon, että jos ravautuu monta kertaa niin ei välttämättä nukuta niin paljoa kuin jos heräisi kerran 😀

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *