Tehokkaampia syöpähoitoja saataville

Tämän vuoden Roosa nauha -kampanjalla muistutetaan erityisesti vaikeasti hoidettavista rintasyövistä. Suomessa jopa 5000 naista sairastuu vuosittain rintasyöpään, ja vaikka suuri osa parantuu, joukossa on myös niitä, joille hoito ei tepsi.

 

Nina Ekholm-Wenberg

Parhaat lääkkeet saataville?

Vaikka Suomi on syövänhoidon huippuluokkaa, on meillä ikävä kyllä myös se tilanne, että uusimmat ja tehokkaimmat syöpälääkkeet eivät aina ole kaikkien saatavilla. Tämä johtuu muun muassa korvattavuus- ja arviointiprosessien hitaudesta.

Monessa muussa maassa syöpälääkkeet katsotaan sairaalalääkkeiksi ja niiden korvattavuus tutkitaan yhtenä kokonaisuutena riippumatta niiden antotavasta. Suomessa puolestaan itseannosteltavat, kuten esimerkiksi tablettimuotoiset kotikäytössä olevat syöpälääkkeet kulkevat korvattavuusprosessissa eri reittiä. Myös meillä kaikkia hoitoja olisi arvioitava kokonaisuutena. Tämä mahdollistaisi potilaille enemmän mutta samalla yksilöllisempiä vaihtoehtoja nyt ja tulevaisuudessa.

Riskit jakoon

Uusien lääkkeiden nopeampaa käyttöönottoa niitä kipeästi tarvitseville potilaille helpottavat riskinjakomallit. Mallilla tarkoitetaan sitä, että lääkeyhtiö ja maksaja, kuten KELA tai sairaanhoitopiiri, jakavat taloudellisen riskin keskenään. Riskinjakomalli mahdollistaa sen, että suomalaiset potilaat saavat mahdollisesti nykyistä nopeammin tarvitsemansa hoidon. Lääkäreille on ensisijaista hoitaa potilaansa mahdollisimman hyvin ja heillekin on tärkeää saada uudet työkalut potilaiden hoitoon viivettä.

Riskienjakomallien kriteerit ovat tähän asti perustuneet useimmiten taloudellisiin seikkoihin. Jatkossa sopimusten kriteerinä tulisi mielestäni olla myös enemmän hoidon vaikuttavuus. Yksinkertaistettuna niin, että lääkkeestä maksetaan vain, mikäli se tehoaa potilaalle esimerkiksi tietyn ajan puitteissa. Korvattavuus määräytyisi siis hoidon vaikuttavuuden mukaan.

Sairauksien salat tutuiksi

FinnGen-hankkeen mahdollistama suomalaisilta kerätty genomidata antaa meille mahdollisuuden ymmärtää eri sairauksien syntymekanismeja syvällisemmin.

Genomitiedon avulla pystymme kehittämään yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä hoitoja. Jo nyt joissakin syöpätyypeissä on löydetty geenimuutoksia, joihin on pystytty kohdentamaan täsmähoitoja. Näillä hoidoilla pyritään siihen, että tulevaisuudessa osaa esimerkiksi vaikeahoitoisista rintasyövistä, munasarjasyövistä ja keuhkosyövistä voidaan hoitaa siten että sairaudet mahdollisesti muuttuvat akuuteista kroonisiksi. Koska täsmähoidot ovat usein perinteisiä solunsalpaajahoitoja paremmin siedettyjä voi potilas kenties elää elämäänsä hyväkuntoisena pidempää.

Kun hoitoja räätälöidään genotyyppien mukaan, luodaan potilaalle yleisen sijasta todennäköisesti ikioma, yksilöllinen hoitosuositus. Näin potilas voi saada mahdollisesti heti juuri hänen geeniperimälleen ja sairautensa suunnatun sopivan hoidon. Tätä kautta saadaan myös säästöjä yhteiskunnalle, koska erilaisia hoitokokeiluja ei välttämättä tarvitse enää samoissa määrin tehdä.

 

 

Nina Ekholm-Wenberg

Toimitusjohtaja

AstraZeneca Suomi

Kommentit (0)

Vastaa