Miksi Suomessa pitää ja kannattaa toteuttaa lääketieteellisen tutkimuksen suurhankkeita?

Kun sairaus iskee, meistä jokainen haluaa tulla hoidetuksi hyvin ja uusimman tiedon valossa. Kuulostaa itsestään selvältä. Uusimman tiedon saaminen ja soveltaminen käytännön toimintaan ei kuitenkaan ole itsestään selvää vaan vaatii runsaasti tutkimusta.

Länsimainen lääketieteellinen hoito on näyttöön perustuvaa. Sairauksien hoitosuositusten takana on mittava kansainvälinen, tavallisesti vuosien tai vuosikymmenten tieteellinen tutkimus.  Voisiko siis ajatella, että harrastaisimme vain tiedon maahantuontia ja hankkisimme kaiken tarvitsemamme tiedon kansainvälisistä tutkimuksista?

Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista useista syistä. Ensinnäkin, suomalaisilla ja maamme terveydenhuollolla on erityispiirteensä, joiden vuoksi meidän on tuotettava omaa tietoa siitä, miten tutkimustuloksia sovelletaan. Toinen syy on, että emme osaa soveltaa uutta tietoa, jos emme osaa sitä itse tuottaa. Oleellisen erottaminen epäoleellisesta vaatii omaa kokemusta uuden tiedon tuottamisesta. Kolmanneksi, juuri nyt Suomella on vuosikymmenten valmistelutyön tuloksena erityisiä etuja, joiden vuoksi voimme olla uuden tiedon pioneereja, ei pelkästään muiden tuottaman tiedon soveltajia.

 

Suurista tietoaineistoista yksilön hyödyksi

 

Suurten tietomassojen, ”big datan”, tuottaminen on yksi nykyaikaisen lääketieteellisen tutkimuksen trendeistä. Laajat kansainväliset big data -hankkeet tuottavat uutta tietoa, jonka kunnianhimoisena tavoitteena on potilaiden yksilöllisempi ja täsmällisempi hoito. Suomi on jo nyt big data -hankkeissa merkittävästi kokoaan isompi toimija.

Lääketieteellisen geenitiedon tuottaminen ja soveltaminen potilaiden hoidon edistämiseksi on nyt käynnissä olevien suurten geenihankkeiden, kuten FinnGenin, päätavoite. Tähän tähtää myös suomalaisen biopankkiverkoston toiminta.

Kun luovuttaa näytteensä biopankkiin, sitä käytetään lääketieteelliseen tutkimukseen. On erittäin todennäköistä, että silloin osallistuu myös FinnGen tutkimukseen. FinnGen on suurin käynnissä oleva suomalainen genomitutkimus, johon toivotaan näytteitä  500 000 suomalaiselta.  Tutkimushankkeen ensimmäisen vuoden aikana jo yli 100 000 suomalaista on luovuttanut näytteensä suomalaisiin biopankkeihin ja osaksi FinnGen tutkimusta.

Suomalaisille olennaista tutkimustietoa ei voi tuoda ulkomailta

 

Vaikka FinnGen tutkimus on vasta alussa, se on jo nyt tuottanut lupaavaa uutta tietoa tavallisten kansantautiemme geneettisestä taustasta. Tutkimuksessa on löytynyt juuri suomalaisille ominaisia geenimuotoja, jotka altistavat tai suojaavat esim. aikuistyypin diabetekselle, tulehdukselliselle paksunsuolensairauksille, astmalle, silmänpainetaudille ja monelle muulle sairaudelle. Nämä löydökset luovat pohjaa uusille hoito- ja ennaltaehkäisymahdollisuuksille.

Tällaisen suomalaisten kannalta merkittävän, uuden lääketieteellisen tutkimustiedon tuottamiseksi tarvitaan Suomessa tehtävää  tutkimusta, yhteistyössä kansainvälisen tiedeyhteisön kanssa. Uuden tiedon tuottaminen vaatii investointeja ja paljon työtä eikä sitä voi maahantuoda.

 

Aarno Palotie

FinnGen-hankkeen tieteellinen johtaja

Helsingin yliopisto

Kommentit (0)

Vastaa