{"id":830,"date":"2016-08-11T21:34:20","date_gmt":"2016-08-11T18:34:20","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=830"},"modified":"2018-04-11T21:16:39","modified_gmt":"2018-04-11T18:16:39","slug":"tytto-naiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/tytto-naiseksi\/","title":{"rendered":"Tytt\u00f6 naiseksi"},"content":{"rendered":"

\u201dViel\u00e4 en tunne olevani niink\u00e4\u00e4n nainen, vaan tytt\u00f6, joka on l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uudelleen varhaisvuosiensa ilon.\u201d<\/strong> N\u00e4in totesi kuvataiteilija Sanni Sepp\u00e4 (36) Anna-lehden 28\/2016, \u00a0Matka naiseksi -haastattelussa. T\u00e4m\u00e4n lauseen luin moneen kertaan, koska se pys\u00e4ytti. Sanni sepp\u00e4 sanoi juuri ne sanat, jotka itse olen tuntenut jo pidemm\u00e4n aikaa sis\u00e4ll\u00e4ni, mutta joita en ole saanut muotoiltua lauseeksi.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Tunnistin Sannin tarpeen varttua ja aikuistua, tehd\u00e4 nuorempana, kuten muut (yhteiskunta, yst\u00e4v\u00e4t, vanhemmat) odottavat, mutta kuitenkaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sit\u00e4 aidosti omaa polkua. Sannista en tied\u00e4, mutta itse olen pitk\u00e4lti el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni ajautunut.<\/strong><\/em> Ja hyvin olenkin: opiskelemaan korkeakouluun, vakituisiin t\u00f6ihin unelmien ty\u00f6paikkaan, naimisiin, \u00e4idiksi, vaikka murrosik\u00e4ni myrskyis\u00e4 olikin.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Vasta nyt, 37-vuotiaana koen, ett\u00e4 olen tekem\u00e4ss\u00e4 sit\u00e4, jota minun pit\u00e4isikin tehd\u00e4. Saan tehd\u00e4 ty\u00f6t\u00e4, josta nautin. Minua rakastetaan ja saan rakastaa. El\u00e4n, kuten haluaisinkin el\u00e4\u00e4. Ei aikuisuus ole tosikkomaista, harmaata puurtamista tai puuduttavaa, vaan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 nauttimista, itsens\u00e4 toteuttamista ja jonkin hyv\u00e4n tuottamisesta.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Vuodet parikymppisest\u00e4 reilu kolmekymppiseksi olivat monin tavoin aikuisuuden yritt\u00e4mist\u00e4, normien t\u00e4ytt\u00e4mist\u00e4 ja muottiin mahtumista. Oman tien l\u00f6yt\u00e4minen, aiempien arvojen kyseenalaistaminen ja sen ymm\u00e4rt\u00e4minen, ett\u00e4 ihminen voi muuttua koko el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, ovat saaneet minut havahtumaan, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4h\u00e4n on t\u00e4ss\u00e4.<\/em> Nyt. Nyt teen ratkaisuni itse, oman j\u00e4rjen tai intuitioni ohjaamina. Mukana on vahva luottamus omaan osaamiseen ja uskallus onnistua tai ep\u00e4onnistua. Kyky valita tai p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 irti.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Katkera en ole, ett\u00e4 nuo v\u00e4livuodet tarvittiin. Toisille riitt\u00e4\u00e4 yksi lukion j\u00e4lkeen, min\u00e4 pidin v\u00e4h\u00e4n useamman. Uskon, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n tarkoitus on tulla siksi, mit\u00e4 voi parhaimmillaan olla, kuitenkaan ylisuorittamatta, hyv\u00e4ksyen kyllin hyv\u00e4n version itsest\u00e4\u00e4n. Sek\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6id\u00e4 itsens\u00e4 ihmisill\u00e4, jotka tuovat ne parhaimmat puolet esiin. Jos minulla oli onnea raaputtaa el\u00e4m\u00e4ni p\u00e4\u00e4voitto vain ajautumalla el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni eteenp\u00e4in, ei se, ett\u00e4 voiton saa lunastaa vasta nyt, haittaa yht\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Kun pyyd\u00e4n psykologian opiskelijoitani kehityspsykologian kurssin aluksi piirt\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4nkaarensa alusta loppuun, tulee heill\u00e4 usein vaikeuksia 25 \u2013vuodesta eteenp\u00e4in: eih\u00e4n sen j\u00e4lkeen en\u00e4\u00e4 ole el\u00e4m\u00e4\u00e4! Voi kunpa he tiet\u00e4isiv\u00e4tk\u00e4\u00e4n. El\u00e4m\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 on, yllin kyllin, \u00a0kunhan sen vaan ensin l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ettei el\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kulu. P\u00e4invastoin.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Sannin tavoin, olen oppinut hillitsem\u00e4\u00e4n omia tunnekuohujani ja harjoitellut k\u00e4rsiv\u00e4llisyytt\u00e4 (eiv\u00e4tk\u00f6 n\u00e4m\u00e4kin ole aikuisen tunnusmerkkej\u00e4). En kuitenkaan halua kontrolloida itse\u00e4ni liikaa, vaan s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 leikkisyyden, spontaaniuden ja kyvyn hullutella. Kun katson nyt 10- vuotiasta tyt\u00e4rt\u00e4ni, n\u00e4en nuoren naisen, jota ei voisi v\u00e4hemp\u00e4\u00e4 kiinnostaa, mit\u00e4 h\u00e4nelt\u00e4 odotetaan, tai mit\u00e4 muut h\u00e4nest\u00e4 ajattelevat. Tuon tyt\u00f6n ajatusmaailman hukkasin moneksi vuodeksi, mutta onneksi se on taas osa tietoisuuttani ja asennettani.<\/p>\n

\"FullSizeRender<\/p>\n

Viel\u00e4 \u00a0en siis\u00a0 tunne olevani niink\u00e4\u00e4n nainen, vaan tytt\u00f6, joka ajattelee, ett\u00e4 maailma on mahtava paikka. Olen l\u00f6yt\u00e4nyt ilon, joka ei sido, luokittele tai lokeroi, joka on sill\u00e4 tyt\u00f6ll\u00e4, joka ei mieti, mit\u00e4 muut ajattelevat, ja joka saa olla ja kasvaa rauhassa. Jos aikuisuus on parhaimmillaan t\u00e4t\u00e4, saatan joskus kasvaakin isoksi. Nelikymppisen\u00e4 el\u00e4m\u00e4 alkaa n\u00e4ytt\u00e4yty\u00e4 aivan uutena, valoisana ja t\u00e4ynn\u00e4 mahdollisuuksia. \u00a0Viel\u00e4 en siis kuvittele olevani niink\u00e4\u00e4n nainen, vaan tytt\u00f6, joka on l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uudelleen varhaisvuosiensa ilon. T\u00e4ss\u00e4 on hyv\u00e4 aikuistua ja innostua. Olla v\u00e4h\u00e4n liian tytt\u00f6 naiseksi.<\/p>\n

<3 Anna<\/p>\n

Kuvat meid\u00e4n yhteisilt\u00e4 lenkeilt\u00e4 miehen kanssa.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

\u201dViel\u00e4 en tunne olevani niink\u00e4\u00e4n nainen, vaan tytt\u00f6, joka on l\u00f6yt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 uudelleen…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":838,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,18,4,2,5,25,26,6,7,19,8,27,28,29,12,11,13,14,15,20,17,21,22,30,16,24,9,23,10,1],"tags":[32,91,43,54,65,47,31,35,48],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":1,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2016\/08\/fullsizerender-33.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2016\/08\/fullsizerender-33.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/830"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=830"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":840,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/830\/revisions\/840"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/838"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}