{"id":7279,"date":"2019-11-04T17:20:42","date_gmt":"2019-11-04T15:20:42","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=7279"},"modified":"2019-11-04T17:20:42","modified_gmt":"2019-11-04T15:20:42","slug":"nain-ehkaisen-flunssan-treeni-stressi-vitamiinivaje-ja-kylmettyminen-voivat-aktivoida-flunssaviruksen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/nain-ehkaisen-flunssan-treeni-stressi-vitamiinivaje-ja-kylmettyminen-voivat-aktivoida-flunssaviruksen\/","title":{"rendered":"N\u00e4in ehk\u00e4isen flunssan! &#8211; Treeni, stressi, vitamiinivaje ja kylmettyminen voivat aktivoida flunssaviruksen"},"content":{"rendered":"<p>Olen todella tarkkana. Heti, siis aivan heti, kun flunssan ensioireet tuntuvat silmien takana tai kurkun p\u00e4\u00e4ss\u00e4, alan toimia. Uskon <a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.potilaanlaakarilehti.fi\/uutiset\/sinkki-imeskelytabletit-voivat-lyhentaa-flunssan-kestoa\/\">sinkkiin<\/a> ja Luneraan, mit\u00e4 flunssan ensiehk\u00e4isyyn tulee. Lunera -tabletit maistuvat kamalalta, mutta imeskelen niit\u00e4 silti heti oireiden ilmetty\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5212\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2667-2.jpg\" alt=\"\" width=\"1125\" height=\"1093\" srcset=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2667-2.jpg 1125w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2667-2-300x291.jpg 300w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2667-2-768x746.jpg 768w, https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2667-2-1024x995.jpg 1024w\" sizes=\"(max-width: 1125px) 100vw, 1125px\" \/><\/p>\n<p>Ilmeisesti nieluun suihkutettava sinkkisuihke olisi viel\u00e4kin tehokkaampi, tied\u00e4 h\u00e4nt\u00e4. L\u00e4\u00e4kekaapistani l\u00f6ytyy my\u00f6s D -vitamiinia (jota otan p\u00e4ivitt\u00e4in) sek\u00e4 maitohappobakteereita, koska uskon, ett\u00e4 suolistolla on t\u00e4rke\u00e4 osuus taistelussa infektioita vastaan. Omistan my\u00f6s ns. munkkitippoja (yst\u00e4v\u00e4 suositteli) sek\u00e4 Echinaforcea, joita otan toisinaan ensioireiden ilmetty\u00e4.\u00a0Jos flunssa kuitenkin ottaa yliotteen juon litrakaupalla kuumaa ja koetan lev\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5214\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2669-2.jpg\" alt=\"\" width=\"1125\" height=\"1200\"><\/p>\n<h2>Miksi toiset sairastavat usein, toiset eiv\u00e4t juuri koskaan?<\/h2>\n<p>Olen miettinyt paljon sit\u00e4, miksi toiset tuntuvat sairastavan todella usein ja toisille flunssaa ei tule juuri koskaan. Syit\u00e4 saattaa olla monia. Olen t\u00f6iss\u00e4 oppilaitoksessa, jossa huseeraa p\u00e4ivitt\u00e4in yli 600 ihmist\u00e4 bakteereineen ja viruksineen. K\u00e4si\u00e4 saa pest\u00e4, jos mielii pysy\u00e4 terveen\u00e4.<\/p>\n<p>Pikkulapsiaikana meill\u00e4 sairastettiin enemm\u00e4n, nyky\u00e4\u00e4n harvemmin. Pienet lapset lis\u00e4\u00e4v\u00e4tkin sairastumisalttiutta merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mitenk\u00f6h\u00e4n lastentarhanopettajat suojautuvat flunssap\u00f6p\u00f6j\u00e4 vastaan?<\/p>\n<p>Kylmettymisen vaikutus flunssan syntyyn kumottiin jossain vaiheessa, mutta nyt t\u00e4m\u00e4kin on vedetty takaisin. Nyky\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4k\u00e4rit nimitt\u00e4in uskovat, ett\u00e4 k<a rel=\"nofollow\" href=\"https:\/\/www.hs.fi\/hyvinvointi\/art-2000006282451.html\">ylmettyminen voi sittenkin vaikuttaa sairastumiseen.<\/a>\u00a0Kylmettyminen ei aiheuta flunssaa, mutta voi aktivoida oireettoman flunssaviruksen.<\/p>\n<p>Meiss\u00e4 siis jyll\u00e4\u00e4 jatkuvasti flunssaviruksia, mutta toisilla virukset aktivoituvat herkemmin flunssaksi asti kuin toisilla. Yksi syy saattaa olla my\u00f6s D -vitamiinivajeessa. Pime\u00e4\u00e4n vuodenaikaan D-vitamiinia ei valmistu kehossa, joten se t\u00e4ytyy napata purkista.<\/p>\n<p>D -vitamiinin nykyisi\u00e4 saantisuosituksia ollaan kritisoitu niiden lalhaisesta tasosta:\u00a0Duodecimin Terveyskirjaston <a rel=\"nofollow\" class=\"sndp-a\" href=\"https:\/\/www.terveyskirjasto.fi\/terveyskirjasto\/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044#s9\">mukaan<\/a> t\u00e4m\u00e4nhetkinen suositusannos on todenn\u00e4k\u00f6isesti liian v\u00e4h\u00e4n pohjoisen auringottomana talvikautena. T\u00e4h\u00e4n viittaa Terveyskirjaston mukaan se, ett\u00e4 auringonvalon puuttuessa t\u00e4ydellisesti 10 mikrogramman vuorokausiannos ei pysty pit\u00e4m\u00e4\u00e4n veren D-vitamiinin pitoisuutta vakaana. D-vitamiinitasot voi mittauttaa l\u00e4\u00e4k\u00e4riss\u00e4, jos ep\u00e4ilee, ett\u00e4 ne ovat liian matalat.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5216\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2672.jpg\" alt=\"\" width=\"979\" height=\"1200\"><\/p>\n<h2>Treeni ja stressi flunssan laukaisijoina<\/h2>\n<p>My\u00f6s raskas treeni voi notkahduttaa hetkellisesti elimist\u00f6n vastustuskyky\u00e4 ja t\u00e4ll\u00f6in flunssaan sairastutaan helpommin. Voisiko t\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 sen monesti havainneeni ilmi\u00f6n, kun liikuntaa harrastamaton tai treenist\u00e4 taukoa pit\u00e4nyt aloittaa treenaamaan liian kovatehoisesti ja liian useasti, saa h\u00e4n hetikohta flunssan, ja hyvin alkanut kuntokuuri tyss\u00e4\u00e4 siihen?<\/p>\n<p>Samaa p\u00e4tee stressin kohdalla, joka kuormittaa kehoa ja mielt\u00e4. Itselleni k\u00e4vi viime kes\u00e4n\u00e4 (jolloin olin viimeksi flunssassa) niin, ett\u00e4 todella kovan ja intensiivisen ty\u00f6rupeaman j\u00e4lkeen sairastuin heti ensimm\u00e4isen\u00e4 lomap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 sitke\u00e4\u00e4n flunssaan, joka kiusasikin sitten kaksi viikkoa, tietysti lomalla.<\/p>\n<p>Se nyt on kuitenkin varmaa, ett\u00e4 liikuntaa ei kannata kartella flunssan pelossa. V\u00e4h\u00e4n liikuntaa harrastavat sairastuvat flunssaan useammin kuin kohtuullisesti liikuntaa harrastavat. Olen my\u00f6s opetellut tunnistamaan ja hallitsemaan stressi\u00e4ni, ja uskon, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 heijastuu sairastumisalttiuteen.<\/p>\n<p>Influenssakausi vasta kolkuttelee ovilla ja nyt on influenssarokotteen ottamisen aika. Olen sairastanut influenssan kerran ja se oli kaamea tauti. Melkein yht\u00e4 kaamea, kuin 30 -vuotiaana sairastettu vesirokko. Otatko sin\u00e4 muuten inffluenssarokotteen?<\/p>\n<p>Olisi my\u00f6s kiva kuulla, miten ehk\u00e4iset flunssia.<\/p>\n<p>&lt;3 Anna<\/p>\n<p>Tuu my\u00f6s instaan: @ansaivo<\/p>\n<p>Lue edellinen postaukseni: <a href=\"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/kuka-meilla-tekee-kotityot\/\">Kuka meill\u00e4 tekee kotity\u00f6t?\u00a0<\/a><\/p>\n<p><img decoding=\"async\" loading=\"lazy\" class=\"alignnone size-full wp-image-5211\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2666-3-1.jpg\" alt=\"\" width=\"1125\" height=\"1200\"><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen todella tarkkana. Heti, siis aivan heti, kun flunssan ensioireet tuntuvat silmien&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":5211,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[720,130,721,696,719],"acf":[],"platta":{"numLikes":7,"numComments":21,"category":"sairaudet","themes":["flunssa","influenssarokote"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2666-3-1.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/11\/img_2666-3-1.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/7279"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=7279"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/7279\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":7281,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/7279\/revisions\/7281"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/5211"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=7279"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=7279"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=7279"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}