![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/06\/a85a386b-6b30-4bf9-b186-56df2860eab5.jpeg\")
<\/p>\nPaljonko juokset? Hyvin yleinen kysymys ja joskus se oli mielest\u00e4ni my\u00f6s naisen mitta. Mit\u00e4 enemm\u00e4n kilometrej\u00e4, sen parempi. Juoksin aiemmin nimitt\u00e4in viidesti viikossa, usein useamminkin. Lenkit vaihtelivat 6 ja 16 kilometrin v\u00e4lill\u00e4, ollen keskim\u00e4\u00e4rin noin 8 kilsaa. Juoksu oli keinoni purkaa energiaa ja stressi\u00e4, hallita ahdistusta ja painoa, tuulettaa p\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Juoksin useimmiten aamuisin, mutta viikonloppuisin my\u00f6s muihin aikoihin. Viikonloppuun kuului usein pidempi lenkki. Ja ai ett\u00e4, mutta olin nopea!<\/p>\n
<\/p>\n
Kahdeksan vuotta sitten en treenannut tai liikkunut juuri muuten, kuin juosten. Lihaskuntoharjoittelua en tehnyt, spinningiss\u00e4 k\u00e4vin silloin t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 yksipuolisuus ja harjoittelun runsas m\u00e4\u00e4r\u00e4 johti plantaarifaskiittiin<\/strong> eli kantakalvon tulehdukseen (ns. luupiikki) syntymiseen. Kerron viheli\u00e4isest\u00e4 ja eritt\u00e4in kivuliaasta vaivastani t\u00e4ss\u00e4<\/a>\u00a0sek\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 postauksessa.<\/a><\/p>\n Lopulta olin juoksematta yli kaksi vuotta. Toipumisaika olisi ollut lyhyempi, jos olisin tajunnut antaa vaivan parantua rauhassa ja ajan kanssa, enk\u00e4 olisi jatkanut juoksemista kipe\u00e4ll\u00e4 jalalla. Lis\u00e4\u00e4 syist\u00e4 kerron noissa linkkaamissani aiemmissa postauksissa.<\/p>\n Kahden ja puolen vuoden juoksutauon j\u00e4lkeen aloitin juoksemisen uudestaan. Mutta eritt\u00e4in maltilla, tarkoittaen siis parin kilometrin kevyit\u00e4 lenkkej\u00e4 alkuun. Koetin my\u00f6s ottaa ik\u00e4ni huomioon: en en\u00e4\u00e4 palaudu, eik\u00e4 kroppani kest\u00e4 samanlaista rasitusta n\u00e4in nelikymppisen\u00e4, mit\u00e4 se kesti kolmekymppisen\u00e4.<\/p>\n Onnekseni kivulias kantap\u00e4\u00e4vaiva ei ole tuon kahdeksan vuoden takaisesta koskaan uusiutunut, vaikka tied\u00e4n, ett\u00e4 monella n\u00e4in k\u00e4y.<\/p>\n Suurimpana tekij\u00e4n\u00e4<\/strong> uskon olleen sen, ett\u00e4 annoin todella jalalle aikaa toipua ja lev\u00e4t\u00e4. Etsin muita (lue monipuolisempia) keinoja liikkua, ja aloin vahvistaa my\u00f6s lihaskuntoani. Toinen syy<\/strong> on ollut se, etten ole tuon koommin juossut, kuin maksimissaan kolme lenkki\u00e4 viikossa, tavallisimmin kaksi.<\/p>\n Toscanan hyvinvointireissulla, jossa aamut alkoivat jokaikinen aamu vet\u00e4m\u00e4ll\u00e4ni aamulenkill\u00e4 huomasin, ett\u00e4 jos olisin jatkanut samaan malliin viel\u00e4 p\u00e4iv\u00e4nkin, olisi kantap\u00e4\u00e4ni todenn\u00e4k\u00f6isesti kipeytynyt. Sen verran ik\u00e4vi\u00e4 pistelyit\u00e4 aloin tuntea jalkapohjassani. Olin selv\u00e4sti ylitt\u00e4nyt kroppani kestokyvyn rajat, mutta vain juoksemisen suhteen.<\/p>\n Kaksi lenkki\u00e4 viikossa voi tuntua juoksuharrastajasta tai himojuoksijasta v\u00e4h\u00e4iselt\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4, mutta se riitt\u00e4\u00e4 pit\u00e4m\u00e4\u00e4n minut ihan hyv\u00e4ss\u00e4 juoksukunnossa. Viime kes\u00e4n\u00e4 juoksin puolikkaan mukavaan aikaan 1:43, joka ei tietenk\u00e4\u00e4n ole yht\u00e4 hyv\u00e4 aika, kuin aikoina, jolloin juoksin enemm\u00e4n (enn\u00e4tykseni on 1:30), mutta olen aikaan ihan tyytyv\u00e4inen.<\/p>\n Usein viikko-ohjelmaani kuuluu 1-2 alle 10km lenkki\u00e4 sek\u00e4 yksi hieman pidempi esim 12km lenkki. Intervalleja juoksentelen silloin t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n Kest\u00e4vyytt\u00e4 ja hapenottokyky\u00e4 voi treenata muillakin keinoin, kuin juoksemalla. Itse rakastan erilaisia cardio-circuitteja, joissa rasitus ei ole niin yksipuolista, kuin juoksussa. Liikkein\u00e4 esim kyykkyj\u00e4, askelkyykkyj\u00e4, spurtteja, hyppyj\u00e4, portaita ym.<\/p>\n Juoksusta en kuitenkaan miss\u00e4\u00e4n nimess\u00e4 halua luopua kokonaan. Juoksu on minulle edelleen se vapauttavin ja voimaannuttavin liikuntamuoto. Kes\u00e4inen aamulenkki on edelleen parasta, mit\u00e4 tied\u00e4n, mutta terveyteni kustannuksella en endorfiineja jahtaa. Juoksu on minulle ennen muuta nautinto, ei suoritus, jossa ker\u00e4t\u00e4\u00e4n kilometrej\u00e4 tai tavoitellaan tietty\u00e4 vauhtia.<\/p>\n Plantaarifaskiitti voi palata, jos juoksen liikaa tai harjoittelen liian yksipuolisesti. Yht\u00e4lailla my\u00f6s muut rasitusvammat voivat vaania t\u00e4llaisessa tilanteessa. Minun keinoni pit\u00e4\u00e4 kroppani – ja p\u00e4\u00e4ni – kunnossa on mahdollisimman monipuolinen liike.<\/p>\n <3 Anna<\/p>\n *Aina, kun juoksen, kuuntelen \u00e4\u00e4nikirjoja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 minulla on menossa Elena Ferranten Napoli -sarja. Joskus l\u00e4hden lenkille ihan vain voidakseni kuunnella.<\/p>\n Saan tarjota lukijoilleni 30 p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ilmaista kuunteluaikaa Storytel:<\/a>ilt\u00e4.<\/p>\nJuoksutauko venyi yli kahden vuoden mittaiseksi<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/06\/4734c276-3a85-452e-8fe9-f949873e8e9d.jpeg\")
<\/p>\nKolme lenkki\u00e4 on maksimi<\/h2>\n
Juoksusta en halua luopua<\/h2>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/06\/4a23afa3-29f8-4783-b2a8-787b4ff9c74e.jpeg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"