![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/04\/img_4981.jpg\")
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuulustelin eilen illalla lapseltani uskonnonkokeeseen tulevia aiheita. Jeesuksen opetuksia, Raamatun kertomuksia, Kultaista s\u00e4\u00e4nt\u00f6\u00e4, n\u00e4it\u00e4 ala-asteen uskontotuntien vakiojuttuja. Kuka oli Laupias Samarialainen, ent\u00e4 Paavali? Miten tuhlaajapojalle k\u00e4vi? Mik\u00e4 opetus sis\u00e4ltyy kadonnut lammas -kertomukseen?<\/p>\n
Poika osasi vaihtelevasti.<\/p>\n
Kun kysyin, mihin kaikkeen kristinusko on suomalaisessa kulttuurissa vaikuttanut, olivat ensimm\u00e4inet sanat: koripallo ja kuolema. Hallussa!<\/p>\n
J\u00e4in pohtimaan, mik\u00e4 merkitys uskonnolla, uskonnollisuudella ja hengellisyydell\u00e4 on el\u00e4m\u00e4ss\u00e4ni. T\u00e4ss\u00e4 valmistaudumme juuri p\u00e4\u00e4si\u00e4islomaan, joka on kristillinen juhla, mutta tarkoittaa meid\u00e4n perheellemme p\u00e4\u00e4asiassa paria lis\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4 lomailuun ja mahdollisuutta irtiottoon arjesta.<\/p>\n
Kun kerroin parikymppisen\u00e4 opiskelevani uskonnonopettajaksi, sain usein ep\u00e4uskoisia katseita. “Sin\u00e4? Ei voi olla totta. Et n\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4\u00e4n uskonnonopettajalta!” Ai enk\u00f6? Milt\u00e4 uskonnonopettajat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t?<\/p>\n
Olin jo koulussa kiinnostunut uskonnoista ja uskonnollisista ilmi\u00f6ist\u00e4, siis ihmisest\u00e4. Siin\u00e4 rinnalla luin sitten yliopistolla psykologiaa ja opettajan opinnot. Viime vuosina olen keskittynyt psykologian opettamiseen, mutta kyll\u00e4 minussa el\u00e4\u00e4 sitke\u00e4sti my\u00f6s pieni ussaope.<\/p>\n
Itse en ole milloinkaan kokenut ristiriitaa sen v\u00e4lill\u00e4, ett\u00e4 opetan uskontoa, vaikka en itse tule mitenk\u00e4\u00e4n uskonnollisesta perheest\u00e4. Opiskelemani uskontotiede on humanistinen oppiaine, joka tarkastelee ja tutkii kaikkia uskontoja uskonnollisia ilmi\u00f6it\u00e4 puolueettomasti. Uskontotieteen opinnot avarsivat maailmankuvaani ja tekiv\u00e4t minusta suvaitsevamman erilaisia katsomuksia ja eri tavalla ajattelevia ihmisi\u00e4 kohtaan.<\/p>\n
Uskontopsykologia, jossa tutkitaan mm k\u00e4\u00e4ntymiskokemuksia, eri ik\u00e4isten uskonnollisuutta tai meditaation vaikutuksia ihmiseen on \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n mielenkiintoista. Tutkin gradussani lukiolaisten kokemuksia supranormaalista, eli jostain ylimaallisesta, kuten jumalasta. Kiehtovaa!<\/p>\n
Teologiassa sen sijaan keskityt\u00e4\u00e4n yhteen uskontoon, kuten kristinuskoon ja sen oppiin ja historiaan. Uskontotieteilij\u00f6ist\u00e4 ei tule pappeja, teologeista voi tulla.<\/p>\n
Meid\u00e4n perheemme oli suomalainen perusperhe, joka k\u00e4vi ehk\u00e4 kerran vuodessa kirkossa. Sen sijaan olemme aina keskustelleet paljon erilaisista ilmi\u00f6ist\u00e4, my\u00f6s uskonnoista ja erilaisista kulttuureista. Maallisesta suhtautumisesta huolimatta esimerkiksi iltarukous kuului lapsena rutiineihini. Viimeinen niitti sille, ett\u00e4 halusin opiskella uskonnonopettajaksi, oli oma uskonnonopettajani, jonka tunnit ovat edelleen tarkkarajaisina mieless\u00e4ni.<\/p>\n
“Oletko joku uskovainen?” on joku joskus kysynyt, kun kerron ammattini. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu vahvasti se, ettei uskonnollisuudesta juuri udella, eik\u00e4 siit\u00e4 puhuta kahvip\u00f6ydiss\u00e4. Uskonnollisuus on hyvin yksityinen osa el\u00e4m\u00e4\u00e4. Uskonnolliset ihmiset saatetaan mielt\u00e4\u00e4 jotenkin erikoisiksi.<\/p>\n
Se, etten ole perinteisess\u00e4 mieless\u00e4 uskonnollinen, ei kuitenkaan est\u00e4 minua olemasta hyv\u00e4 opettaja. Uskonnon opetus perustuu suomessa omaan uskontoon, mutta se ei ole tunnustuksellista. Ei ole ollut en\u00e4\u00e4 pitkiin aikoihin. Uskonnonopettajan ei edes tarvitse lain mukaan kuulua kirkkoon. Kirkko antaa omaa opetusta, koulu omaansa, opetussuunnitelman mukaan.<\/p>\n
Itse kuulun kirkkoon, koska haluan omalta osaltani tukea kirkon tekem\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 lasten, vanhusten, syrj\u00e4ytyneiden tai esimerkiksi kansallisesti t\u00e4rkeiden kirkkorakennusten kunnossapidon eteen.<\/p>\n
Suomessa yh\u00e4 harvempi kuuluu kirkkoon. Rippikoulun sen sijaan k\u00e4y l\u00e4hes 90% ik\u00e4luokasta. Kirkolla on t\u00e4rke\u00e4 rooli siirtym\u00e4riiteiss\u00e4 kuten syntym\u00e4ss\u00e4 ja kuolemassa. Min\u00e4 olen mennyt kirkossa naimisiin.<\/p>\n
Minusta siin\u00e4, ett\u00e4 joku kertoo olevansa uskovainen tai uskonnollinen ei ole mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4. P\u00e4invastoin. Aika usealla meist\u00e4 on kaipuu hengellisyyteen. Itse haen varmasti samankaltaisia rauhankokemuksia vaikkapa joogatunnin rentoutuksesta tai meditatiivisesta k\u00e4velyst\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
Kaipuu hengellisyyteen tai henkisyyteen el\u00e4\u00e4 minussa. Kaipaan lempe\u00e4\u00e4 rauhan tunnetta, mahdollisuutta ihmetell\u00e4 maailman kauneutta ja sen jokap\u00e4iv\u00e4isi\u00e4 ihmeit\u00e4.<\/p>\n
Kun poikani purnasi, miksi h\u00e4nen pit\u00e4\u00e4 osata jotain raamattu- ja jeesusjuttuja sanoin, ett\u00e4 ne kuuluvat yleissivistykseen. Siihen, ett\u00e4 tuntee oman kulttuurin historian, vaikkei itse olisikaan kaikista asioista samaa mielt\u00e4. Kys\u00e4isin h\u00e4nelt\u00e4, miksi p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n. “Koska silloin Jeesus kuoli ja yl\u00f6snousi.” tuli, kuin apteekin hyllylt\u00e4.<\/p>\n
<3 Anna<\/p>\n
Ihanaa p\u00e4\u00e4si\u00e4ist\u00e4!<\/p>\n
<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Kuulustelin eilen illalla lapseltani uskonnonkokeeseen tulevia aiheita. Jeesuksen opetuksia, Raamatun kertomuksia, Kultaista…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":6133,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[650,651,312,34,649,652],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":"hyvinvointi","themes":["rakkaus","meditaatio","mieli"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/04\/img_4982.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/04\/img_4982.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6131"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=6131"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6131\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6137,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6131\/revisions\/6137"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/6133"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=6131"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=6131"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=6131"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}