{"id":6043,"date":"2019-04-04T11:39:34","date_gmt":"2019-04-04T08:39:34","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=6043"},"modified":"2019-04-04T12:12:49","modified_gmt":"2019-04-04T09:12:49","slug":"suolistomikrobit-ja-mieli-viela-13-vuotiaastakin-voi-nahda-onko-han-syntynyt-sektiolla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/suolistomikrobit-ja-mieli-viela-13-vuotiaastakin-voi-nahda-onko-han-syntynyt-sektiolla\/","title":{"rendered":"Suolistomikrobit ja mieli – ”Viel\u00e4 13 -vuotiaastakin voi n\u00e4hd\u00e4, onko h\u00e4n syntynyt sektiolla”"},"content":{"rendered":"

”Viel\u00e4 13 -vuotiaastakin voi n\u00e4hd\u00e4 onko h\u00e4n syntynyt sektiolla.”<\/em> – lause h\u00e4mm\u00e4stytti minua. Todellako? Voiko synnytystapa muka vaikuttaa n\u00e4in pitk\u00e4lle my\u00f6hemp\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n?<\/p>\n

Syy l\u00f6ytyy suolistomikrobeista<\/strong>, joilla on yhteys hyvinvointiimme paljon laajemmin, kuin osaamme ajatella.<\/p>\n

Nyt jo tied\u00e4mme, ett\u00e4 suolistomikrobeilla voi olla vaikutusta esimerkiksi lihomiseen, laihtumiseen tai useiden sairauksien syntyyn. Mutta miten suolistomikrobit vaikuttavat mielemme hyvinvointiin?<\/p>\n

Suolistomikrobeilla on osoitettu yhteyksi\u00e4 mielen hyvinvointiin: masennukseen, ahdistusoireisiin ja jopa luonteenpiirteisiin\/ temperamenttiin. Mutta miten<\/strong> suolistomikrobit vaikuttavat mielemme hyvinvointiin?<\/p>\n

Luin vatsan hyvinvointiin keskittyv\u00e4\u00e4 Terve.fi -lehte\u00e4,<\/a> ja l\u00f6ysin joitakin todella mielenkiintoisia vastauksia.<\/p>\n

Masentaa, syy suolessa?<\/h2>\n

Suolistosta on jo jonkin aikaa puhuttu ihmisen toisina aivoina. V\u00e4ite ei ole tuulesta temmattu: jos suolistossa on ongelmia, voivat seuraukset tuntua mielialassa. Esimerkiksi masennuksen ja aivojen yhteytt\u00e4 on selitetty v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aine serotoniinin<\/strong> avulla.<\/p>\n

Jopa 95% serotoniinista syntyy suolistossa. Serotoniini taas on vahvasti yhteydess\u00e4 mielialaamme: alhaiset serotoniinitasot voivat liitty\u00e4 masennukseen ja univaikeuksiin.<\/p>\n

Mikrobiep\u00e4tasapaino suolistossa saa aivojen ja suoliston v\u00e4lisi\u00e4 viestej\u00e4 v\u00e4litt\u00e4v\u00e4n vagushermon toiminnan muuttumaan. Aivot rekister\u00f6iv\u00e4t sen ja mieliala laskee.<\/p>\n

Vaikutus toimii my\u00f6s toiseen suuntaan: Esimerkiksi stressi voi lis\u00e4t\u00e4 suolen l\u00e4p\u00e4isevyytt\u00e4 ja haitallisia bakteereja voi karata elimist\u00f6\u00f6n ja saada aikaan matala-asteisen tulehdustilan.<\/p>\n

Mutta miten lapsuus liittyy t\u00e4m\u00e4nhetkisiin suolistomikrobeihimme?<\/p>\n

Varhaislapsuus luo sormenj\u00e4ljen bakteerikantaan loppuel\u00e4m\u00e4ksi<\/h2>\n

 <\/p>\n

Suoliston mikrobisto kehittyy varhaislapsuudessa, alle kolmen vuoden ik\u00e4\u00e4n menness\u00e4. T\u00e4m\u00e4 tila on se, johon aikuisenkin suolisto pyrkii palautumaan esim antibioottikuurin j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Pienten lasten, ja my\u00f6s raskaana olevien naisten kannattaisi el\u00e4\u00e4 mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 luontoa. Lasten kannattaisi antaa maistella v\u00e4lill\u00e4 hiekkaa tai pussailla lemmikkej\u00e4. Antibioottikuureja on t\u00e4ysin vaikea v\u00e4ltt\u00e4\u00e4, mutta ne murskaavat mikrobiston suhteet.<\/p>\n

Olin aika paniikissa, kun toinen lapseni syntyi ja h\u00e4n sairastui parin viikon vanhana rajuun RS -virukseen, jota hoidettiin antibiooteilla. Poika on pysynyt kuitenkin melko terveen\u00e4 t\u00e4st\u00e4 huolimatta.<\/p>\n

Itse nautin molempien raskauksien ajan probiootteja (maitohappobakteereja), koska olin lukenut, ett\u00e4 ne saattavat parantaa syntyv\u00e4n lapsen suolistomikrobistoa edullisempaan suuntaan ja ehk\u00e4ist\u00e4 jopa my\u00f6hempi\u00e4 allergioita. Itse olen ollut lapsena superallerginen. Onneksi kumpikin lapsist\u00e4ni v\u00e4lttyi lapsuusi\u00e4n pahoilta allergioilta. Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin voin kiitt\u00e4\u00e4 probiootteja? En osaa sanoa.<\/p>\n

Sektio vai alatiesynnytys<\/h2>\n

My\u00f6s \u00e4idin paino, synnytystapa ja imetys vaikuttavat siihen, millaiset bakteeriev\u00e4\u00e4t lapsi saa. Nykytutkimus on osoittanut, ett\u00e4 bakteerien tankkaaminen alkaa jo kohdussa. Dosentti Samuli Rautava<\/strong> toteaa Terve.fi:n artikkelissa, ett\u00e4 normaalipainoisten \u00e4itien vauvat nauttivat jo kohdussa parempia bakteerikoktaileja, sill\u00e4 normaalipainoisten bakteerikannassa on enemm\u00e4n vauvalle suotuisia bifidobakteereja.<\/p>\n

No ent\u00e4p\u00e4 keisarileikkauksella tai alateitse syntyv\u00e4t vauvat sitten. Sektion my\u00f6t\u00e4 vauva j\u00e4\u00e4 paitsi \u00e4idin synnytyskanavan ja suolen mikrobeista. Sektiolla syntyneill\u00e4 on tutkimusten mukaan enemm\u00e4n atooppista ihottumaa, keliakiaa, tyypin 1 diabetesta ja astmaa. Sektiolla syntyneist\u00e4 lapsista tulee my\u00f6s herkemmin ylipainoisia.<\/p>\n

H\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 tietoa. El\u00e4m\u00e4mme ev\u00e4\u00e4t n\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jaettavan jo hyviss\u00e4 ajoin ennen kolmivuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4mme. Lapsuudesta saaduilla suolistomikrobeilla uskotaan olevan rooli jopa temperamentin kehityksess\u00e4. Parhaillaan k\u00e4ynniss\u00e4 oleva suomalainen j\u00e4ttitutkimus pyrkii selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n suolistobakteereiden osuutta tiettyihin \u00e4lykkyyden piirteisiin, tai siihen, miksi toinen ahdistuu tai masentuu muita helpommin. Jopa yhteys autismin ja mikrobiston v\u00e4lill\u00e4 on l\u00f6ydetty.<\/p>\n

Miten vaikuttaa omaan bakteerikantaansa – ja kohentaa mielialaa!<\/h2>\n

Varhaislapsuudessa muotoutuneeseen bakteerikantaan voi olla vaikea my\u00f6hemmin vaikuttaa, mutta keinoja on.<\/p>\n

    \n
  • Ruokavalio: Mikrobit pit\u00e4v\u00e4t runsaasti kasviksia ja hyvi\u00e4 rasvoja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ruokavaliosta – my\u00f6s FODMAP – hiilareista!<\/li>\n
  • Vihannesten, juuresten, hedelmien ja marjojen lis\u00e4\u00e4minen ruokavalioon on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4n tiedet\u00e4\u00e4n my\u00f6s ehk\u00e4isev\u00e4n masennusta. Masennuksella taas on yhteys runsaasti kovaa rasvaa ja sokeria sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4n ruokavalioon.<\/li>\n
  • Kukkakaali, parsakaali, lehtikaali ja sitrushedelm\u00e4t sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t folaattia, josta suomalaisilla on usein puutetta<\/li>\n
  • Nauti probiootteja – Probiootit vaikuttavat suoslistomikrobistoon ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s mielialaan<\/li>\n
  • Probiootit voivat ehk\u00e4sit\u00e4 lasten allergioita, mutta my\u00f6s neuropsykiatrisia sairauksia, kuten autismia<\/li>\n
  • Masennuksen hoitoon tarjotaan yh\u00e4 useammin l\u00e4\u00e4kkeiden rinnalla kehotusta liikkua enemm\u00e4n (liikunta vaikuttaa serotoniiniin), sek\u00e4 nauttia kala\u00f6ljy\u00e4 ja probiootteja.<\/li>\n
  • V\u00e4lt\u00e4 sokeria, tyydyttyneit\u00e4 kovia rasvoja ja turhia antibioottikuureja<\/li>\n
  • Tryptofaania sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t ruuat saattavat boostata serooniinin tuotantoa (liha, kala, juusto, kananmuna)<\/li>\n<\/ul>\n

    Kun vatsa voi hyvin, voi mieli hyvin. Ja t\u00e4m\u00e4 toimii my\u00f6s toisin p\u00e4in: kun mieli voi hyvin, voi my\u00f6s vatsa hyvin.<\/p>\n

    <3 Anna<\/p>\n

    L\u00e4hde: Terve.fi Nro 2. 2019, Asiantuntijat Hasse Karlsson, Integratiivisen neurotieteen ja psykiatrian professori sek\u00e4 Samuli Rautava, lastentautien erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri,dosentti<\/p>\n

    \"\"
    Kuva vuodelta 2006. Odotan esikoistani.<\/figcaption><\/figure>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    ”Viel\u00e4 13 -vuotiaastakin voi n\u00e4hd\u00e4 onko h\u00e4n syntynyt sektiolla.” – lause h\u00e4mm\u00e4stytti…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":2847,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[427,47,637,178,635,636,638],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":10,"category":"hyvinvointi","themes":["mieli"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2017\/08\/fullsizerender-340.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2017\/08\/fullsizerender-340.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6043"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=6043"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6043\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6047,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/6043\/revisions\/6047"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/2847"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=6043"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=6043"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=6043"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}