{"id":5930,"date":"2019-03-22T09:08:50","date_gmt":"2019-03-22T07:08:50","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=5930"},"modified":"2019-03-22T09:08:50","modified_gmt":"2019-03-22T07:08:50","slug":"asia-jota-et-halua-kuulla-gynekologilla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/asia-jota-et-halua-kuulla-gynekologilla\/","title":{"rendered":"Asia, jota et halua kuulla gynekologilla"},"content":{"rendered":"

Olen edelleen yh\u00e4 iloisen h\u00e4mm\u00e4stynyt, kun joku pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minut juoksulenkill\u00e4 ja kertoo lukevansa blogiani. On mukavaa, kun joku tulee juttelemaan kaupassa, ja haluaa mainita poimivansa treenivinkkej\u00e4 instastani, tai omistavansa kirjani.<\/p>\n

On edelleen yht\u00e4 uskomatonta, h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4kin, kun minut tunnistetaan jossain @ansaivoksi.<\/p>\n

Tavis perheen\u00e4iti ja riviope<\/h2>\n

Pit\u00e4\u00e4 kuitenkin muistaa, ett\u00e4 olen el\u00e4nyt suurimman osan el\u00e4m\u00e4\u00e4ni ihan tavallisena ja t\u00e4ysin tuntemattomana yksityisen\u00e4 ihmisen\u00e4, jonka el\u00e4m\u00e4 ei ole ollut mill\u00e4\u00e4n tavalla<\/strong> julkista. Olen ollut riviopettaja ja perus-perheen\u00e4iti, joka alkoi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 sosiaalista mediaakin vasta p\u00e4\u00e4lle kolmekymppisen\u00e4. Instagramtilini, jota seuraa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 25 000 ihmist\u00e4, avasin vasta viitisen vuotta sitten. Joskus olen miettinyt, millaista el\u00e4m\u00e4ni olisi, jos olisin aloittanut “julkisen el\u00e4m\u00e4ni” aikaisemmin? T\u00e4t\u00e4 en voi tiet\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Lyhyess\u00e4 ajassa olen avannut el\u00e4m\u00e4ni, my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisia asioitani, julkiseksi. Olen puhunut lapsettomuudesta, itsetunnosta, kehokomplekseista ja kimurantista \u00e4itiydest\u00e4 ja naiseudesta. Olen kertonut painoni ja pituuteni, el\u00e4m\u00e4nmuutokseni ja uupumukseni.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 kertoo julkisesti my\u00f6s henkil\u00f6kohtaisista asioista, voi tuntua monesta kummalliselta, mutta uskon, ett\u00e4 kirjoitukseni ovat auttaneet tai rohkaisseet monia. Toisaalta se, ett\u00e4 avautuu vaikkapa blogissaan henkil\u00f6kohtaisesti, tekee my\u00f6s haavoittuvaksi ja alttiiksi kritiikille, ja julkisuuden varjopuolille.<\/p>\n

Suurin osa saamastani palautteesta on kuitenkin ollut eritt\u00e4in my\u00f6nteist\u00e4.\u00a0On upeaa saada viestej\u00e4 ymp\u00e4ri Suomea, ja maailmaa, ihmisilt\u00e4, joiden el\u00e4m\u00e4n on muuttunut jollain osa-alueella edes pikkuisen paremmaksi ohjeideni tai pohdintojeni kautta (on t\u00e4m\u00e4 paremmaksi muuttuminen sitten liikunnan lis\u00e4\u00e4mist\u00e4 arkeen, kotitreenaamisen aloittamista, rennon ruokasuhteen omaksumista tai vain viihtymist\u00e4 kirjoitusteni parissa).<\/p>\n

Kiitos ei kytt\u00e4\u00e4jille<\/h2>\n

En koe, ett\u00e4 olisin mill\u00e4\u00e4n tavalla “julkkis” ja saankin olla p\u00e4\u00e4asiassa ihan rauhassa. Minua on t\u00e4h\u00e4n asti l\u00e4hestytty vain positiivisessa mieless\u00e4. Viestit, joita saan ovat kiitt\u00e4vi\u00e4, ja ihmiset, jotka tulevat juttelemaan, haluavat kertoa itsest\u00e4\u00e4n, tai minusta, jotain mukavaa.<\/p>\n

Minua ei tuijoteta ollessani treenaamassa salilla, tai kyt\u00e4t\u00e4, mit\u00e4 lappaan ostosk\u00e4rryihin sittarissa. Tai en ainakaan usko! Muistan, miten joskus opettajanurani alkuaikoina puhuttiin siit\u00e4, ettei pikkupaikkakunnalla asuva opettaja voi k\u00e4yd\u00e4 perjantaisin oman kyl\u00e4ns\u00e4 Alkossa, koska sit\u00e4 paheksutaan niin paljon.<\/p>\n

Minulle ei ole koskaan tullut mieleenk\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmisi\u00e4 kiinnostaisi minun ruoka-, alkoholi tai mitk\u00e4\u00e4n muutkaan tekemiseni niin paljon, ett\u00e4 niit\u00e4 jaksettaisiin kyt\u00e4t\u00e4. Viime kes\u00e4n\u00e4 maauimalassa er\u00e4\u00e4t nuoret tyt\u00f6t l\u00e4hestyiv\u00e4t minua pukkarissa ja kertoivat lukevansa blogiani. Se oli vain s\u00f6p\u00f6\u00e4, enk\u00e4 onneksi ollut silloin (viel\u00e4) ilman vaatteita.<\/p>\n

Yksityisyyden raja rikkoontui<\/h2>\n

Minullakin on rajani, ja esimerkiksi lasteni el\u00e4m\u00e4\u00e4 en halua blogissani k\u00e4sitell\u00e4. En my\u00f6sk\u00e4\u00e4n useinkaan jaa heist\u00e4 kuvia, tai jos jaan, olen saanut siihen luvan.<\/p>\n

Er\u00e4s kokemus on kuitenkin j\u00e4\u00e4nyt mieleeni vaivaannuttavana. Siin\u00e4 tilanteessa en olisi halunnut keskustella blogistani tai kes\u00e4n matkastamme Kreikkaan (josta olin blogissa kertonut).<\/p>\n

Olin nimitt\u00e4in papa-kokeessa, normiseulonnassa, joita ainakin Turussa tehd\u00e4\u00e4n s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti tietyn ik\u00e4isille naisille.<\/p>\n

Kesken n\u00e4ytteenoton,<\/strong> siin\u00e4 gynekologisessa tutkimuspediss\u00e4, sanoi toimenpidett\u00e4 tekev\u00e4 naishenkil\u00f6 yll\u00e4tt\u00e4in: “Sulla on sitten niin ihana blogi ja teid\u00e4n kes\u00e4n lomareissu Kreikkaan n\u00e4ytti kyll\u00e4 tosi kivalta!”\u00a0<\/em><\/p>\n

H\u00e4nen tarkoituksensa oli varmaan pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4, ja ideana ehk\u00e4 kevent\u00e4\u00e4 tunnelmaa tai rentouttaa minua, mutta min\u00e4 j\u00e4hmetyin ja menin sanattomaksi, ja varmaan kirkkaanpunaiseksi. “Anteeksi mit\u00e4!???”, ajattelin. “Kiitos.” sain sanotuksi.<\/p>\n

Gynekologik\u00e4ynneiss\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n ihmeellist\u00e4 tai pel\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta kyll\u00e4 min\u00e4 silti niit\u00e4 aina j\u00e4nnit\u00e4n. Haarat lev\u00e4ll\u00e4\u00e4n maatessani, en olisi halunnut “tulla tunnistetuksi”, vaan olisin halunnut olla potilas nro. 528 muiden joukossa.<\/p>\n

Tahdikkuus t\u00e4ss\u00e4kin asiassa on varmasti tarpeen. Varsinkin, kun ollaan tilanteessa, jossa on suuri mahdollisuus, ett\u00e4 toinen tuntee itsens\u00e4 ep\u00e4varmaksi tai ep\u00e4mukavaksi, kuten min\u00e4 tuolla gynen vastaaotolla.\u00a0Joskus on vaan omattava pelisilm\u00e4\u00e4, ja osattava toimia ammatillisesti, ilman tarvetta tarpeettomaan tuttavallisuuteen.<\/p>\n

Tiettyihin ammatteihin kuuluu mielest\u00e4ni my\u00f6s omanlaisiaan normeja. Minusta esim terveydenhuollon palveluita pit\u00e4isi voida k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilman, ett\u00e4 asiakkaalle syntyy tunne, ett\u00e4 henkil\u00f6kunta tiet\u00e4\u00e4 h\u00e4nest\u00e4 enemm\u00e4n, kuin h\u00e4n itse osaa edes aavistaa(vaikka t\u00e4m\u00e4 totta olisikin!). Sama p\u00e4tee koulussa.<\/p>\n

Min\u00e4 poistuin vastaanottohuoneesta hyvin h\u00e4mmennyksiss\u00e4, vaikka j\u00e4lkik\u00e4teen tulinkin siihen tulokseen, ett\u00e4 nainen ei varmastikaan tarkoittanut mit\u00e4\u00e4n pahaa. Nyky\u00e4\u00e4n kerron t\u00e4t\u00e4 juttua itseasiassa jo huumorilla eteenp\u00e4in, ja pystyn itsekin nauramaan sille.<\/p>\n

Kaikki meist\u00e4 haluavat s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 tietyt yksityisyyden ja h\u00e4veli\u00e4isyyden rajat. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on tunne, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 rajoja voi itse hallita ja s\u00e4\u00e4dell\u00e4. Jos joku astuu sinun yksityisalueellesi ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, siihen pit\u00e4\u00e4 uskaltaa puuttua (min\u00e4 en kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n gynell\u00e4 saanut sanotuksi mit\u00e4\u00e4n).<\/p>\n

On hyv\u00e4, ett\u00e4 jo lapsille opetettaisiin sosiaalisen kanssak\u00e4ymisen pelis\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4, ja he hoksaisivat, milloin suunsa kannattaa topakasti avata ja sanoa mielipiteens\u00e4 tai asiansa kuuluvaan \u00e4\u00e4neen(tai kirjoittaa se IG:n kommenttikentt\u00e4\u00e4n), milloin taas on hyv\u00e4 pit\u00e4\u00e4 suunsa kiinni, jotta ei loukkaisi vaikkapa kaveriaan tai saisi toisen oloa kiusaantuneeksi.<\/p>\n

Hymy\u00e4 viikonloppuun!<\/p>\n

<3 Anna<\/p>\n

 <\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen edelleen yh\u00e4 iloisen h\u00e4mm\u00e4stynyt, kun joku pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 minut juoksulenkill\u00e4 ja kertoo…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":5933,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,19,11,17,1],"tags":[100,583,584,199,612],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":20,"category":"hyvinvointi","themes":["ihmissuhteet","mieli","onnellisuus"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/03\/img_0289.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/03\/img_0289.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5930"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=5930"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5930\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5935,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5930\/revisions\/5935"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/5933"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=5930"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=5930"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=5930"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}