{"id":5874,"date":"2019-03-13T07:46:47","date_gmt":"2019-03-13T05:46:47","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=5874"},"modified":"2019-03-13T07:46:47","modified_gmt":"2019-03-13T05:46:47","slug":"voita-vai-margariinia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/voita-vai-margariinia\/","title":{"rendered":"Voita vai margariinia?"},"content":{"rendered":"

Olen v\u00e4h\u00e4n ristiriitaisilla fiiliksill\u00e4. Voita vai margariinia? Siin\u00e4h\u00e4n se el\u00e4m\u00e4n suurin kysymys.<\/p>\n

Ihan tosi. Mihin t\u00e4m\u00e4 hyvinvointibuumi on oikein menossa? Mit\u00e4 \u00a0ns. ’hyvinvointi’ oikeastaan on?\u00a0Onko hyvinvointi edes pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n hyv\u00e4 juttu, vai vain yksi kiper\u00e4 suoritus muiden joukossa? Voinko itse hyvin? Voiko Suomi hyvin, ja miksi on niin vaikeaa voida hyvin?<\/p>\n

Leip\u00e4 ei ole leip\u00e4\u00e4<\/h2>\n

Hyvinvointi on nyky\u00e4\u00e4n melkoista kikkailua ja sit\u00e4 tunnutaan suoritettavan, kuten kaikkea muutakin el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Valmentaja\u00a0Kukka Laakso <\/strong><\/a>kirjoitti muutama p\u00e4iv\u00e4 sitten instatilill\u00e4\u00e4n: ”Leip\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 leip\u00e4\u00e4, vaan ”kuidun l\u00e4hde”. Eik\u00e4 ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeinen aika ole iltap\u00e4iv\u00e4 tai viikonloppu, vaan ”palautumista”. Ulkoilu taas on ”aineenvaihdunnan her\u00e4ttely\u00e4” ja l\u00e4heisist\u00e4 ihmissuhteista tankataan oksitosiinia.” \u00a0<\/em><\/p>\n

Pys\u00e4hdyin tekstin \u00e4\u00e4relle. Minusta teksti oli osuva ja hyv\u00e4, mutta v\u00e4h\u00e4n \u00e4rsyynnyin. Min\u00e4kin puhun usein n\u00e4ist\u00e4 samoista teemoista blogissani ja omissa kanavissani – ihan tosissani.<\/strong>\u00a0 ”Hyvinvointijargonia”, kirjoitti Kukka. Ja laittoi huutonauruhymi\u00f6n per\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Olenko nolo, kun puhun palautumisesta, kuidun saannista tai aineenvaihdunnasta? Rohkaisenko ihmisi\u00e4 suorittamaan hyvinvointia?<\/p>\n

Kunnes tajusin, ett\u00e4 suoritan hyvinvointia jossain m\u00e4\u00e4rin my\u00f6s itse. Ja hyv\u00e4 niin.<\/p>\n

Sy\u00f6minen on hankalinta<\/h2>\n

Leip\u00e4 ei ole leip\u00e4\u00e4, mutta nukkuminen se vasta hankalaa onkin. Pit\u00e4\u00e4 saada sopiva m\u00e4\u00e4r\u00e4 syv\u00e4\u00e4 unta ja unen laadun<\/em> pit\u00e4\u00e4 olla kunnossa. Unen oikea laatu ja riitt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 tarkistetaan tietysti \u00e4lykellon softasta. Unenhuoltotoimenpiteill\u00e4 ja unihygienialla pyrit\u00e4\u00e4n varmistamaan treeneist\u00e4 ja stressist\u00e4 palauttavat y\u00f6unet. V\u00e4lill\u00e4 uneen liittyvi\u00e4 ohjeita ja vaatimuksia on niin paljon, ett\u00e4 jo pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niist\u00e4 ahdistuu ja stressaantuu, eik\u00e4 uni meinaa tulla. (Muista hiilarit iltapalalle, viile\u00e4 huone, sinivalo veks, kehomeditaatio jne)<\/p>\n

Sy\u00f6minen on kaikista hankalinta. Hedelmiss\u00e4h\u00e4n on sokeria. Ja miten tuo gluteeni sitten? Eik\u00f6 se ollut kaiken pahan alku ja juuri? Ai juu, maito, seh\u00e4n on vain lehmien lapsille. Voita vai margariinia.<\/p>\n

Ei hitsi sent\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Ihminen j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kalan sy\u00f6m\u00e4tt\u00e4, ”koska siin\u00e4 voi olla raskametalleja” ja vet\u00e4\u00e4 lenkkimakkaran sen sijaan. Lis\u00e4ravinteitta ei tunnu p\u00e4rj\u00e4\u00e4v\u00e4n, eik\u00e4 kotiruoka ole mist\u00e4\u00e4n kotoisin.\u00a0Kuka t\u00e4st\u00e4 teki n\u00e4in vaikeaa?<\/p>\n

Rentoutumisesta suoriutuminen<\/h2>\n

Silti on pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, etten voisi l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n n\u00e4in hyvin, kuin nyt, ellei hyvinvoitini olisi jossain m\u00e4\u00e4rin talutusnuorassani. Olen esimerkiksi susihuono venyttelij\u00e4, joten suuntaan joogaan, jotta saisin edes jonkunlaista kehonhuoltoa. Suoritan(ko) siis hyvinvointia?<\/p>\n

Lis\u00e4ksi minulla on pakko – siis PAKKO – olla s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen unirytmi, jotta pysyin tolkuissani henkisesti ja fyysisesti. \u00a0Ja, jotta unirytmi pysyisi hyv\u00e4n\u00e4, on minun pakko noudattaa tietynlaista unihygieniaa (vaikka se kamalalata kuulostaakin).<\/p>\n

Ja kyll\u00e4, otan kouluruokalassa kelme\u00e4n vaalean vihre\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4vuorisalaattia ja porkkanaraastetta joka p\u00e4iv\u00e4 kauhean kasan lautaselleni, koska ”puoli kiloa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4”.<\/p>\n

Minun on vaikea rentoutua, mutta ohjatusti se onnistuu. Kun joku puhuu minulle rauhallisia sanoja ja pyyt\u00e4\u00e4 keskittym\u00e4\u00e4n hengitykseen, niin totitsesti rauhoitun. Lis\u00e4ksi seuraan sykemittaristani tyytyv\u00e4isen\u00e4 p\u00e4ivitt\u00e4isi\u00e4 askelm\u00e4\u00e4ri\u00e4 ja ruokin liikunnalla dopamiinireseptoreitani.<\/p>\n

Joku voisi siis sanoa, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 on rentous kaukana. Mutta joissain hyvinvointiin liittyviss\u00e4 asioissa pieni pingotus sopii minulle. Joissakin asioissa se on suorastaan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. Jotta voisin hyvin.<\/p>\n

Miss\u00e4 rentous?<\/h2>\n

Miss\u00e4 on rentous, kysyisi ehk\u00e4 Kukka, ja ihan oikeutetusti. Mutta on meit\u00e4kin, joille kaikissa hyvinvoinnin osa-alueissa rento ote ei tuo hyvinvointia, vaan vie sit\u00e4.<\/p>\n

Onneksi ruoka on yksi asia, johon voin suhtautua rennosti ja ilman sen suurempaa suoriutumista. Ruoka on minulle edelleenkin ruokaa, ei polttoainetta tai protskua. Jollekin toiselle taas t\u00e4m\u00e4 osa-alue vaatisi hieman tietoisempaa otetta.<\/p>\n

En jaksa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 energiaani sen pohtimiseen, pit\u00e4isik\u00f6 leiv\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 olla voita vai margariinia. Niin kauan on hyv\u00e4, kun leiv\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4 on jotain. Leip\u00e4 on minulle edellenkin leip\u00e4\u00e4, mutta siltikin my\u00f6s kuidun l\u00e4hde.<\/p>\n

Palautumisen ja unen osalta en kuitenkaan aio ottaa l\u00f6ysin rantein, koska tied\u00e4n, ett\u00e4 jos niin tekisin, niin siit\u00e4 seuraisi pahoinvointia.<\/p>\n

On totta, ett\u00e4 hyvinvoinnista on tehty vaikeaa, jopa saavuttamatonta, koska aina voisi voida viel\u00e4 hiukan paremmin.<\/strong> Kikkailu voi vied\u00e4 huomion siit\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4, eli kokonaisuudesta.<\/p>\n

Silti min\u00e4, ja ehk\u00e4 moni muukin, tarvitsemme omat hyvinvoinnin rutiinimme. Voin taputtaa itse\u00e4ni selk\u00e4\u00e4n joogan j\u00e4lkeen ja sanoa: ”Hyvin palauduttu, Anna”. Voin l\u00e4hte\u00e4 luontoon ja ajatella samalla, mit\u00e4 mets\u00e4n vihre\u00e4 tekee aivoilleni, ja suoriutua kehomeditaatiostani kunnialla nukkumaan menness\u00e4.<\/p>\n

Uskallan paasata v\u00e4h\u00e4n my\u00f6s hyvinvointijargonia, koska voin. Hyvin.<\/p>\n

<3 Anna<\/p>\n

Seuraa minua my\u00f6s somessa:<\/p>\n

Instagram: @ansaivo<\/p>\n

\"\"<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen v\u00e4h\u00e4n ristiriitaisilla fiiliksill\u00e4. Voita vai margariinia? Siin\u00e4h\u00e4n se el\u00e4m\u00e4n suurin kysymys.…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":5880,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[17,1],"tags":[100,54],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":9,"category":"treeni-ja-ravinto","themes":["palautuminen","jooga","elamantapa"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/03\/6835996436089937317_img_4064-2.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2019\/03\/6835996436089937317_img_4064-2.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5874"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=5874"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5874\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5882,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5874\/revisions\/5882"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/5880"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=5874"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=5874"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=5874"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}