{"id":5233,"date":"2018-11-26T15:40:28","date_gmt":"2018-11-26T13:40:28","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=5233"},"modified":"2018-11-26T15:40:28","modified_gmt":"2018-11-26T13:40:28","slug":"hyva-aiti-kaikesta-huolimatta-vai-juuri-siksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/hyva-aiti-kaikesta-huolimatta-vai-juuri-siksi\/","title":{"rendered":"Hyv\u00e4 \u00e4iti – kaikesta huolimatta, vai juuri siksi?"},"content":{"rendered":"

Kymmenen vuotta sitten olin kahden pienen lapsen \u00e4iti. Lasten, joilla oli ik\u00e4eroa vajaat puolitoista vuotta. Toinen oli yksivuotias, toinen 2,5. Aika on j\u00e4\u00e4nyt jotenkin sumuiseksi, enk\u00e4 oikein muista, kuin sielt\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4 pieni\u00e4 paloja.<\/p>\n

Vai muistanko niit\u00e4k\u00e4\u00e4n? Ent\u00e4 jos muistot ovat rakentuneet vain valokuvien kautta. Valokuvien, jotka ovat s\u00e4ilyneet todistusaineistona siit\u00e4, ett\u00e4 tuollaisessakin el\u00e4m\u00e4nvaiheessa on joskus eletty, jatkuvassa univelassa ja nukuttamisten, sy\u00f6tt\u00e4misten ja pukemisten ristiaallokossa.<\/p>\n

Eilen havahduin, jokirantaa yksin, kaikessa rauhassa tallustellessani, ja \u00e4\u00e4nikirjaa kuunnellessani, ett\u00e4 kaukana ovat nuo ajat, kun olin jatkuvasti tarvittu ja saatavilla. El\u00e4m\u00e4 on muuttunut!<\/p>\n

Minua suorastaan \u00e4rsytti univelkaisena taaperoiden \u00e4itin\u00e4, kun ihmiset sanoivat, ett\u00e4 “se aika menee niin nopeasti ohi”. No. Nyt tied\u00e4n, mit\u00e4 he tarkoittivat.<\/p>\n

Minut valtasi my\u00f6s onnen tunne, kun katselin lapsiani eilen illalla hammaspesulla, tyt\u00e4rt\u00e4ni, kohta minun pituistani, ja poikaa vitsiniekkaa. Ett\u00e4 olenkin saanut noin hienot lapset! Vaikka \u00e4iti nyt onkin ollut, no “t\u00e4mm\u00f6inen”.<\/p>\n

Huono \u00e4iti<\/h2>\n

Raskausaikana s\u00f6in maitohappobakteereita, koska olin lukenut, ett\u00e4 ne voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 lasten allergioita. Koin asiakseni imett\u00e4\u00e4 mahdollisimman pitk\u00e4\u00e4n (vaikka hampaat irvess\u00e4), koska tiesin rintaruokinnan hyv\u00e4t vaikutukset lapselle.<\/p>\n

Luojan kiitos reilu kymmenen vuotta sitten ei ollut viel\u00e4 sosiaalista mediaa sin\u00e4 mittakaavassa, kuin nyky\u00e4\u00e4n. Olisin varmaan kokenut \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n huonoa omaatuntoa k\u00e4nnyk\u00e4ll\u00e4 renkumisesta vauva-arjessa. Sen sijaan py\u00f6rin vauva-lehden keskutelupalstoilla iltaisin, kun sain p\u00f6yt\u00e4koneemme yhdistetty\u00e4 internettiin. Keskustelupalstoilta sai vertaistukea, mutta v\u00e4lill\u00e4 tuntui, ett\u00e4 lukeminen vain lis\u00e4si syyllisyyden tunteita.<\/p>\n

Huono omatunto soimasi monesta asiasta. Imetys tyss\u00e4si ensimm\u00e4isen lapsen kohdalla 7,5 kuukauden j\u00e4lkeen ja toisen kanssa puolen vuoden kohdalla. Tied\u00e4n, ett\u00e4 moni imett\u00e4\u00e4 paljon v\u00e4hemm\u00e4n aikaa, mutta koin ep\u00e4onnistuneeni. Vertasin itse\u00e4ni kateellisena heihin, jotka ruokkivat vuoden ik\u00e4isens\u00e4 itse.<\/p>\n

Uuvuttava vauva-aika<\/h2>\n

Kahden pienen lapsen hoito oli v\u00e4lill\u00e4 uuvuttavan raskasta. Unta ei saanut riitt\u00e4v\u00e4sti koskaan, ja lasten tarpeisiin vastaaminen, ja varsinkin pienten vauvojen ennakoimattomuus olivat minulle kova, mutta hyv\u00e4 koulu.<\/p>\n

Minulla oli tarve omaan el\u00e4m\u00e4\u00e4n my\u00f6s \u00e4itiyslomilla ja haalinkin opintoja ja k\u00e4vin omissa harrastuksissani. T\u00f6ihinkin palasin esikoisen ollessa vasta 8kk. Onneksi mies paikkasi “vajavaisuuksiani” monin tavoin. H\u00e4n onkin ollut lapsille t\u00e4ysin yht\u00e4 l\u00e4sn\u00e4, ellei jopa enemm\u00e4n l\u00e4sn\u00e4, kuin min\u00e4.<\/p>\n

Pohdin usein huonommuuttani \u00e4itin\u00e4 ja vertailin itse\u00e4ni muihin. Miksi en osannut nauttia vauva-ajasta? \u00a0Vaan p\u00e4invastoin: sein\u00e4t tuntuivat usein kaatuvan p\u00e4\u00e4lle ja vain odotin, ett\u00e4 mies tulisi t\u00f6ist\u00e4 kotiin ja saisin hetken heng\u00e4ht\u00e4\u00e4.\u00a0Minusta p\u00e4iv\u00e4t olivat kaikkea muuta kuin kiireett\u00f6mi\u00e4: mit\u00e4\u00e4n ei tapahtunut, mutta my\u00f6sk\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n ei saanut aikaan. Usein turhautti.<\/p>\n

Minua eiv\u00e4t kiinnostaneet baby-biot tai vauva-jumpat, vaan kaipasin omaa treeni\u00e4 ja mahdollisuutta vet\u00e4yty\u00e4 omiin oloihini. Lasten v\u00e4h\u00e4n yli vuoden ik\u00e4ero tuntui kovin pienelt\u00e4. Olin raskaana, imetin, olin raskaana ja taas imetin.<\/p>\n

Koin syyllisyytt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 halusin taukoa lapsista ja omaa vapautta ja aikaa. Koin syyllisyytt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 en viihtynyt kotona pitk\u00e4\u00e4n. Pohdin monesti, miten muut \u00e4idit sen oikein tekev\u00e4t: tuoksuttelevat vauvojaan kotona ja nautiskelevat kiireett\u00f6mist\u00e4 p\u00e4ivist\u00e4. Haluavat olla kotona siihen asti, kun lapsi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kolme.<\/p>\n

 <\/p>\n

Hyv\u00e4 \u00e4iti<\/h2>\n

Onneksi meill\u00e4 oli esikoisen vauva-aikana neuvolaryhm\u00e4, jossa tutustuin muihin samanik\u00e4isten lasten \u00e4iteihin. Tajusin, ett\u00e4 on olemassa muitakin v\u00e4h\u00e4n minunkaltaisiani \u00e4itej\u00e4, joille sujuva \u00e4itiys ei tule niin luonnostaan. Tuo vertaisverkko oli korvaamaton apu varsinkin ensimm\u00e4isen lapsen kanssa. Ymm\u00e4rsin, ett\u00e4 jokainen on \u00e4iti omista l\u00e4ht\u00f6kohdistaan. Yksi ei osaa leikki\u00e4, toinen taas ei viihdy leikkipuistoissa.<\/p>\n

Uskon, ett\u00e4 moni \u00e4iti pohtii samoja asioita: olenko hyv\u00e4 \u00e4iti, jos teen n\u00e4in tai noin? Er\u00e4s tuttuni sanoi minulle kerran, ett\u00e4 jokainen \u00e4iti, joka kyseenalaistaa oman \u00e4itiytens\u00e4 ja kykyns\u00e4 olla \u00e4iti, on jo hyv\u00e4 \u00e4iti.<\/em> Minusta se oli hyvin sanottu ja mietin sit\u00e4 usein, kun koin tunnontuskia tai kyseenalaistin itse\u00e4ni.<\/p>\n

Lapseni ovat jo isompia, 11- ja 12-vuotiaita. Olen onnellinen, kun voin k\u00e4yd\u00e4 heid\u00e4n kanssaan pelaamassa koripalloa tai frisbeegolfia tai p\u00e4\u00e4sen katsomaan heid\u00e4n harrastamistaan. Poika pyyt\u00e4\u00e4 minua kanssaan skuuttaamaan tai kiipeilem\u00e4\u00e4n. Olen \u00e4iti, joka pystyy liikkumaan, juoksemaan ja pelaamaan heid\u00e4n kanssaan. Ruuanlaitto ja leipominen ovat my\u00f6s lempipuuhiani yhdess\u00e4 lasten kanssa.<\/p>\n

Olen my\u00f6s \u00e4iti, joka auttaa pyydett\u00e4ess\u00e4 l\u00e4ksyiss\u00e4 tai tekee harjoituskokeita. Olen ylpe\u00e4, kun minulta kysyt\u00e4\u00e4n neuvoa uskonnon- tai ruotsinl\u00e4ksyiss\u00e4. Syd\u00e4n pakahtuu, kun lapset osoittavat, ett\u00e4 olen ihan hyv\u00e4 ja riitt\u00e4v\u00e4 sellaisena, kuin olen.<\/p>\n

Olen joskus miettinyt, ett\u00e4 osaisinko nauttia vauva-ajasta paremmin, jos saisin nyt lapsen, reilun kymmenen vuoden tauon j\u00e4lkeen. Osaisinko olla ja hidastaa, ja painaa jotain my\u00f6s muistiin?<\/p>\n

Ymm\u00e4rt\u00e4isink\u00f6 paremmin, ettei vertailu ja itsens\u00e4 syyllist\u00e4minen kannata, eik\u00e4 vauvalehden palstojen v\u00e4itteit\u00e4 pid\u00e4 ottaa aina absoluuttisina totuuksina. Aina nimitt\u00e4in l\u00f6ytyy niit\u00e4 omistautuneempia ja t\u00e4ydellisempi\u00e4 \u00e4iti-ihmisi\u00e4.<\/p>\n

<3 Anna<\/p>\n

Lue my\u00f6s edellinen postaukseni: T\u00f6rke\u00e4 kahvifirman pakettiauton kuljettaja<\/a><\/p>\n

N\u00e4hd\u00e4\u00e4nh\u00e4n my\u00f6s somessa:<\/p>\n

Instagram: @ansaivo<\/a><\/p>\n

Facebook: @personaltrainerannasaivosalmi<\/a><\/p>\n

\"\"<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kymmenen vuotta sitten olin kahden pienen lapsen \u00e4iti. Lasten, joilla oli ik\u00e4eroa…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":3536,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[18,19,17,1],"tags":[167,555,142,35,307],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":6,"category":"hyvinvointi","themes":["onnellisuus","perhe"],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/01\/img_5037.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2018\/01\/img_5037.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5233"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=5233"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5233\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":5314,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/5233\/revisions\/5314"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/3536"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=5233"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=5233"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=5233"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}