{"id":1034,"date":"2016-09-11T21:32:59","date_gmt":"2016-09-11T18:32:59","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/?p=1034"},"modified":"2018-04-11T21:13:28","modified_gmt":"2018-04-11T18:13:28","slug":"biologinen-normaalipaino-hyvinvointipaino-set-point-onko-meidat-ohjelmoitu-tietyn-painoisiksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/biologinen-normaalipaino-hyvinvointipaino-set-point-onko-meidat-ohjelmoitu-tietyn-painoisiksi\/","title":{"rendered":"Biologinen normaalipaino, hyvinvointipaino, Set point – onko meid\u00e4t ohjelmoitu tietyn painoisiksi?"},"content":{"rendered":"

Vanhoja kuvia selaillessani aloin mietti\u00e4, onko ns. biologisen normaalipainon tai hyvinvointipainon ajatuksessa eli ns. Set point -teoriassa per\u00e4\u00e4. P\u00e4\u00e4tin ottaa asiasta selv\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 Set point -teoria<\/em> tarkoittaa siis sit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 kullakin olisi ns. biologinen normaalipainoalueemme (huom alue, ei tietty kiloluku!), johon keho hakeutuu ja, jossa kroppa ja mieli toimivat optimaalisimmin.<\/strong> T\u00e4m\u00e4 kyseinen painoalue olisi my\u00f6s se, jossa kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edellytykset olisivat parhaat.<\/p>\n

T\u00e4h\u00e4n, geneettisesti s\u00e4\u00e4deltyyn tilaan keho hakeutuu, jos luonnolliset n\u00e4l\u00e4n ja kyll\u00e4isyyden tunteesta kertovat signaalit toimivat ja niit\u00e4 tulkitaan oikein. T\u00e4ss\u00e4 painossa uni, hormonitoiminta, aineenvaihdunta ja ruuansulatus toimivat, eik\u00e4 ruoka ole t\u00e4rkeimp\u00e4n\u00e4 asiana mieless\u00e4. Ihminen voi t\u00e4ss\u00e4 painossa hyvin, niin fyysisesti kuin psyykkisestikin.<\/p>\n

\"fullsizerender-29\"
Onko meill\u00e4 kaikilla oma hyvinvointipainomme?<\/figcaption><\/figure>\n

Moni meist\u00e4 tuntuu tuskailevan niit\u00e4 viitt\u00e4 viimeist\u00e4, tai kes\u00e4n aikana kertynytt\u00e4 kiloa, haluten ne pikaisesti pois vy\u00f6t\u00e4r\u00f6lt\u00e4. Ent\u00e4p\u00e4 jos ne kyseiset kilot ovatkin osa biologista normaalipainoamme? Meid\u00e4n k\u00e4sityksemme ihannepainosta muodostuu usein ulkoisten mallien perusteella ja vertailemalla. Ovatko n\u00e4m\u00e4 vertailukohdat ja ihanteet sittenkin ristiriidassa biologisen normaalipainomme kanssa?<\/strong> Ja siksi laihduttamisesta olisikin t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa enemm\u00e4n haittaa kuin hy\u00f6ty\u00e4. On syyt\u00e4 muistaa, ett\u00e4 saman kokoisten ihmisten biologinen normaalipaino voi olla erilainen, aivan kuten eri ik\u00e4istenkin ihmisten.<\/p>\n

\"fullsizerender-23\"<\/p>\n

Muutaman kilon pudotus voi tuntua hyv\u00e4lt\u00e4 ajatukselta, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 sovikaan sinun biologiselle normaalipainollesi. Oma biologinen normaalipaino ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tunnu tai n\u00e4yt\u00e4 samalta kuin oma ihannepaino, ja t\u00e4m\u00e4 voi johtaa hallitsemattomiin laihdutusyrityksiin ja v\u00e4\u00e4rist\u00e4\u00e4 sy\u00f6misk\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 sek\u00e4 haavoittaa kehonkuvaa.<\/p>\n

Olen itse painanut koko aikuisik\u00e4ni l\u00e4hes saman verran.<\/strong> Parikymppisen\u00e4 yritin laihduttaa ja menin selke\u00e4sti oman hyvinvointipainoni alapuolelle. Seuraukset n\u00e4kyiv\u00e4t niin mielialassa kuin unen h\u00e4iriintymisess\u00e4kin. Keho kamppaili kaikin tavoin painonpudotusta vastaan ja ruoka py\u00f6ri jatkuvasti mieless\u00e4. Uskon, ett\u00e4 paluu omaan hyvinvointipainoon tasapainotti suhdettani ruokaan: sy\u00f6minen on rentoa ja siihen kuuluu my\u00f6s herkkuhetki\u00e4 silloin t\u00e4ll\u00f6in.<\/p>\n

\"fullsizerender-21\"
Kun menin itse alle oman hyvinvointipainoni en voinut hyvin.<\/figcaption><\/figure>\n

Raskausaikana<\/strong> painoni toki nousi, mutta raskausaikainen aktiivisuus ja synnytysten j\u00e4lkeinen liikunnan jatkaminen, sek\u00e4 terveellinen ruokavalio, toivat nopeasti kehon taas omalle hyvinvointipainoalueelle. Ja siin\u00e4h\u00e4n se on pysynyt, kunhan huolehtii kohtuullisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 liikuntaa ja terveellisest\u00e4 sy\u00f6misest\u00e4.<\/p>\n

\"fullsizerender-30\"
Viidennell\u00e4 kuulla raskaana, 1-vuotiaan esikoisen kanssa, yhdeks\u00e4n vuotta sitten.<\/figcaption><\/figure>\n

Tutkimusten mukaan hyvinvointipainon uhat tulevat ulkoa:<\/strong> ep\u00e4terveellinen ruokavalio sotkee kehon oman n\u00e4l\u00e4n- ja kyll\u00e4isyydens\u00e4\u00e4telyj\u00e4rjestelm\u00e4n, l\u00e4nsimaiset dieettik\u00e4sitykset (mm. v\u00e4h\u00e4kalorinen dieetti) voivat johtaa laihtumiseen, mutta my\u00f6s aineenvaihdunnan hidastumiseen. Joillain my\u00f6s ahmimiseen ja sit\u00e4kautta lihomiseen. \u00a0Ruuan helppo saatavuus ja ep\u00e4s\u00e4\u00e4nn\u00f6llinen sy\u00f6minen huijaavat elimist\u00f6\u00e4 haluamaan ruokaa, kyll\u00e4isen\u00e4kin. Tiedet\u00e4\u00e4n esim., ett\u00e4 lihavilla hypotalamus<\/strong> aivoissa ei reagoi kyll\u00e4isyydest\u00e4 kertovaan leptiinihormoniin<\/strong> samoin kuin normaalipainoisilla. Ja n\u00e4in sy\u00f6minen jatkuu, vaikka keho olisi jo kyll\u00e4inen. Lis\u00e4\u00e4 aiheesta mm.\u00a0t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a><\/p>\n

Biologisen normaalipainon, ns. Set point- teorian ajatus voi tuntua hullulta tilanteessa, jossa l\u00e4nsimaissa on yh\u00e4 enemm\u00e4n liikalihavia. Ep\u00e4terveelliset el\u00e4m\u00e4ntavat, ylensy\u00f6nti ja sit\u00e4 kautta lihominen saattaa huijata kehoa nostamaan ns. biologisen normaalipainon rajaa. Meid\u00e4t on biologisesti ohjelmoitu ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n vararavintoa, jos ruokaa on saatavilla. Elintapoja muuttamalla kehon biologisen normaalipainon aluetta voi kuitenkin laskea. Mutta t\u00e4m\u00e4 tulisi tehd\u00e4 hitaasti ja maltilla, ei pikakuureilla, joihin elimist\u00f6 ei ehdi mukaan.<\/p>\n

\"fullsizerender-32\"<\/p>\n

On n\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ett\u00e4 geenit ja hormonaaliset tekij\u00e4t vaikuttavat painoomme monin tavoin. Lihavuudesta ei voi kuitenkaan t\u00e4ysin geenej\u00e4\u00e4n syytt\u00e4\u00e4.<\/strong> Mielenkiintoista on ollut esim tutkimus adoptiolapsista. Heid\u00e4n painonsa korreloi vahvemmin biologisten vanhempien painon kuin kasvattivanhempiensa painon kanssa, joiden kanssa he kuitenkin ovat varttuneet (ja sy\u00f6neet).<\/p>\n

Perim\u00e4 ei yksin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 painoa, vaan elintavoilla on merkityst\u00e4. Kehomme keino s\u00e4\u00e4dell\u00e4 sy\u00f6mist\u00e4 on monimutkainen ja hieno prosessi, jonka voi helposti johtaa harhaan ep\u00e4terveill\u00e4 ruokailutottumuksilla. Kaiken a ja o olisi oman hyvinvointipainonsa l\u00f6yt\u00e4minen.<\/strong><\/p>\n

\"fullsizerender-31\"<\/p>\n

Jos oma biologinen normaalipainosi ei sovi omasta mielest\u00e4si vallitseviin kauneusk\u00e4sityksiin, mutta olet \u00a0normaalipainon rajoissa, on k\u00e4sityst\u00e4 omasta kehosta ja sen kelpaavuudesta syyt\u00e4 muuttaa, eik\u00e4 alkaa pudottaa painoa vallitsevien normien mukaiseksi.<\/strong> Oma hyvinvointipaino takaa parhaimman toimintakyvyn, hyv\u00e4n olon sek\u00e4 tuo terveemp\u00e4\u00e4 suhdetta sy\u00f6miseen. Se vaalii pitk\u00e4aikaista hyvinvointia, joka on huomattavasti t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4, kuin ne muutama pudotettu kilo, oman biologisen normaalipainon alle mennen.<\/p>\n

Mit\u00e4 mielt\u00e4 olette biologisen normaalipainon -teoriasta? Onko teill\u00e4 oman kokemuksenne mukaan ns. hyvinvointipaino? Vaikuttavatko ulkoiset vertailukohteet kehonkuvaanne? Ent\u00e4 siihen, milt\u00e4 oma ”Set point” t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa n\u00e4ytt\u00e4\u00e4?<\/strong><\/p>\n

<3 Anna<\/p>\n

Tutkimus aiheesta <\/a>(englanniksi):\u00a0Is there evidence for set point that regulates human body weight?<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vanhoja kuvia selaillessani aloin mietti\u00e4, onko ns. biologisen normaalipainon tai hyvinvointipainon ajatuksessa…<\/p>\n","protected":false},"author":88,"featured_media":1041,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[3,18,4,2,5,25,26,6,7,19,8,27,28,29,12,11,13,14,15,20,17,21,22,30,16,24,9,23,10,1],"tags":[122,43,54,123,73,47,31,125,37,36,124,40],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":10,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2016\/09\/fullsizerender-294.jpg","blog_id":66},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/66\/2016\/09\/fullsizerender-294.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/1034"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/users\/88"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/comments?post=1034"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1047,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/posts\/1034\/revisions\/1047"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media\/1041"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/media?parent=1034"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/categories?post=1034"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/annasaivosalmi\/api\/wp\/v2\/tags?post=1034"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}