Lapsuuden kiintymysmallit ohjaavat aikuisuuden ihmissuhteita

Pohja sille, millä tavoin toimimme aikuisena ihmissuhteissamme, luodaan jo varhain lapsuudessa. Kun aikuisena muodostamme ihmissuhteita ja päästämme jonkun ihmisen lähellemme, meissä aktivoituvat lapsuudessa omaksutut kiintymysmallit. Lasta hoivaavien aikuisten sensitiivisyys ja vuorovaikutus lapsen kanssa ohjaavat pitkälti sitä, millaiseksi kiintymyssuhde muodostuu.

Kiintymysmalli ei siis ole luonteenpiirre, vaan se kehittyy lapsena ensimmäisten elinvuosien aikana.  Tämä kiintymysmalli ohjaa myöhemmin tunnemaailmaa ja käyttäytymistämme ihmissuhteissamme. Kiintymysmallit ovat ikäänkuin oletusmalleja, jotka toimivat aikuisena parisuhteen perustana ja muokkaavat suhdettamme omiin lapsiimme.

Tunteet ihmissuhteissa

Kiintymyssuhteet jaetaan turvalliseen ja turvattomaan. Kiintymyssuhteen muodostumisesta on kirjallisuutta ja tutkimusta valtavasti, ja turvattomien kiintymyssuhteiden jaottelutkin saattavat olla erilaisia tutkijasta riippuen. Esittelen tässä nyt hyvin lyhyesti turvallisen ja turvattomien kiintymysmallien piirteitä.

Turvallinen kiintymyssuhde

Turvallinen kiintymyssuhde syntyy, kun vanhemmat tunnistavat vauvan tarpeita ja auttavat vauvaa säätelemään tunnetilojaan. Tunteiden säätely tarkoittaa esimerkiksi sitä, että vauva otetaan syliin silloin, kun hän on itkuinen. Pieni vauva ilmaisee omia tarpeitaan itkemällä. Itku voi tarkoittaa esimerkiksi nälkää, väsymystä, kipua, läheisyyden kaipuuta. Se tarkoittaa myös avunpyyntöä ja on kutsu aikuiselle. Lohduta, ruoki, pidä sylissä, auta minua tyyntymään.

Kun lapsen tarpeisiin reagoidaan, hän oppii, että toisten ihmisten puoleen voi kääntyä avun tarpeen hetkellä. Samoin lapsi saa tunteen siitä, että on arvokas, koska hänen tarpeitaan huomioidaan. Yhtä lailla kuin lapsen ikävät tunteet otetaan vastaan, myös ilon ja innostuksen tunteet huomioidaan. Kiintymyssuhteen muodostumiseen vaikuttavat vuorovaikutuksessa aikuisen eleet ja äänenpainot sekä ennustettavuus ja johdonmukaisuus. 

Turvallinen kiintymyssuhde näkyy aikuisena muun muassa siten, että luotamme toisiin ihmisiin ja pyydämme toisilta apua. Pystymme kokemaan aitoa läheisyyden tunnetta ihmissuhteissamme. Käsityksemme itsestämme on myönteinen.

Turvaton kiintymyssuhde

Turvattomien kiintymyssuhteiden yhteinen tekijä on se, että aikuinen ei ole ollut riittävästi tunneperäisesti läsnä ja saatavilla, jolloin vauvan luottamus aikuisen hoivaan on jäänyt puutteelliseksi. Turvaton kiintymyssuhde voi muodostua, jos vanhempien on vaikeaa sietää ikäviä tunteita. Jos vanhempien on vaikeaa sietää ja säädellä omia negatiivisia tunteitaan, he eivät välttämättä siedä näitä tunteita lapsessakaan. Vauvan itku voi aiheuttaa sen, että hänet jätetään yksin itkemään tai kielletään itkemästä. Tällöin lapsi oppii ajan kanssa peittämään vaikeat tunteensa.

Hieman vanhempi lapsi voi jo kiukkuisena halutakin vetäytyä omiin oloihin rauhoittumaan, eikä siinä ole mitään pahaa. Kiintymyssuhdetta ei tee turvattomaksi se, että vanhempi joskus kiukustuu lapselle. Tunteita voi näyttää molemmin puolin, mutta vanhempi on aina suhteessa lapseen se, jonka täytyy viime kädessä pystyä myös hillitsemään tunteitaan, koska lapsi vasta opettelee tunteiden säätelyä.

Turvaton kiintymyssuhde voi näyttäytyä aikuisena siten, että on yksin pärjääjä. Jos toisten apuun ei ole oppinut luottamaan lapsena, siihen ei helposti luota aikuisenakaan. Turvaton kiintymyssuhde voi näkyä myös heikkouden peittämisenä. Omaa haavoittuvuutta ei haluta paljastaa. On oltava vahva ja pärjäävä.

Turvaton kiintymyssuhde voi näyttäytyä myös takertuvana käyttäytymisenä ihmissuhteissa. Tällöin omiin kykyihin pärjätä ei luoteta ollenkaan, vaan takerrutaan toisiin ihmisiin. Huoli voi syntyä siitä, että toinen jättää tai ei rakasta tarpeeksi. Liioitellut mustasukkaisuuden tunteet eivät ole harvinaisia.

Kiintymyssuhde voi myös olla turvaton ja pelokas. Tällöin ihminen ei luota itseensä ja omiin kykyihinsä selviytyä, eikä siihen, että saisi apua muilta. Hän voi olla ahdistunut sekä itsekseen että toisten seurassa.

Alla Väestöliiton verkkosivuilta nelikenttä, joka kuvaa erilaisia kiintymyssuhteita:

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvattomasta turvalliseen kiintymysmalliin

Joidenkin tutkimusten mukaan alle 60 prosentilla länsimaisista ihmisistä olisi turvallinen kiintymyssuhde. Yhtä lailla kuin mitkä tahansa tiedostamattomat ja automaattiset tavat periytyvät helposti kasvatuksen seurauksena sukupolvelta toiselle, myös kiintymysmallit periytyvät. Jos omiin tapoihin käsitellä tunteita ja tapoihin toimia ihmissuhteissa ei kiinnitä huomiota, kiintymysmalli todennäköisesti siirtyy jälkipolville.

Kiintymysmallien muuttaminen turvattomasta turvalliseen ei käy käden käänteessä. Oman kiintymysmallin tunnistaminen ja siitä tietoiseksi tuleminen on ensimmäinen askel, mutta sen lisäksi tarvitaan myös tunnetaitojen opettelua ja esimerkiksi luottamuksen rakentamista toiseen ihmiseen. Kiintymysmallin muuttamisessa ei riitä pelkkä tiedollinen oppiminen vaan olennaista on, että oppii arvostamaan itseään ja luottamaan itseensä ja muihin ihmisiin.

Joskus turvallisen ihmissuhteen ja oman tunnetyöskentelyn avulla voi siirtyä turvattomasta kiintymysmallista kohti turvallista. Joskus taas kiintymysmallin muuttamiseen tarvitaan psykoterapeutin apua. Turvallinen suhde toiseen ihmiseen voi toimia pohjana turvallisen kiintymyssuhteen kehittymiselle, oli kyseessä sitten ystävä, puoliso tai terapeutti.

Lähteinä käytetty:

Väestöliiton verkkosivut.

Myllyviita, K. Tunne tunteesi.

Jukka Mäkelän esitys.

Kuva: Liane Metzler