Näkökulman vaihtaminen vaikuttaa hyvinvointiin

Olet setvimässä valtavaa pyykkivuorta. Keittiössä odottaa tiskit ja kurkistettuasi jääkaappiin huomaat, että ruokakaupassa pitäisi käydä pikimmiten. Ärsyynnyt, ja jo pelkkä ajatus kauppareissusta muiden kotitöiden lisäksi saa hermosi kiristymään entisestään.

Kaiken keskellä puhelimesi soi. Olit jo miltei unohtanut, että lääkärin piti soittaa pari viikkoa sitten otetuista kokeista. Kokeissa on selvinnyt jotain, joka viittaa vakavampaan tulokseen. Lääkäri haluaa tehdä nopeasti lisää kokeita, jotta tilastasi saadaan varmuus.

Lysähdät järkyttyneenä sohvalle istumaan. Aika tuntuu pysähtyvän, ja päässäsi on ensin vain tyhjää. Katselet kotiasi ja lastesi leluja. Kyyneleet virtaavat poskillesi, kun mieleesi tulvii pahin mahdollinen tilanne.

Myöhemmin lääkärissä käydessäsi ajattelet, kuinka onnellinen olisit, jos testeistä ei löytyisi mitään hälyttävää ja saisit jatkaa tavallista arkeasi kaikkine kotitöineen.

Näkökulmaa voi vaihtaa eri tavoin

Arjessamme on paljon asioita, joita emme sen kummemmin ajattele tai joita pidämme ärsyttävinä, kunnes olemme vaarassa ne menettää. Näkökulma vaihtuukin usein miltei automaattisesti, jos jotain järkyttävää tai mullistavaa on tapahtumassa. Hyvinvointia ja mielen joustavuutta lisäisi se, jos pystyisimme ja muistaisimme muuttaa näkökulmaa jo silloin, kun jokin tilanne tuntuu esimerkiksi ärsyttävältä, vaikealta tai stressaavalta.

Näkökulman vaihtaminen voi auttaa vähentämään ärtymyksen ja vihan tunteita. Se voi myös lisätä empatiaa ja myötätuntoa toisia kohtaan. Tässä yksi arkinen esimerkki:

Pidät työssäsi tauon, ja lähdet hakemaan kahvia. Työkaverisi Kerttu, jota et tunne kovin hyvin, on taukotilassa ja raivon vallassa. Kerttu lataa kahvinkeitintä vihaisena ja tiuskii, kun kukaan ei ole keittänyt kahvia lisää. Mietit ärtyneenä, että ei kai tuollaisesta asiasta tarvitsisi noin suuria kierroksia ottaa. Ja että kyllä on kärttyisä ja negatiivinen tyyppi!

Lähdet takaisin työpisteellesi. Kuulet ohimennen, että kollegasi juttelevat jotain Kertusta. Sinulle kerrotaan, että Kerttu on keskellä avioeroa ja lasten huoltajuudesta on tullut iso riita. Ymmärrät, että Kertun kova huoli ja paine yksityiselämässä näkyi sinulle juuri taukotilassa. Näkökulmasi Kerttuun muuttuu samantien, ja mielesi valtaa ärsyyntymisen sijaan empatia Kerttua kohtaan. Kahden pienen lapsen äitinä voit kuvitella, kuinka vaikea hänen tilanteensa voi henkisesti olla.

Näkökulmaa voi vaihtaa jo ennen kuin tietää, mitä tilanteen tai asian takana mahdollisesti on. Jos huomaat bussissa huonosti käyttäytyvän lapsen ja hänen apaattisen näköisen isän, voit päättää, miten heihin suhtaudut: joko ärsyynnyt tai vihastut, jolloin teet hallaa myös itsellesi. Tai voit ajatella, että et tiedä mitä kaikkea esillä näkyvän tilanteen takana oikeasti on. Ehkä lapsi on menettänyt juuri äitinsä ja isä puolisonsa? Tuntisitko silloin ärtymystä ja vihaa heitä kohtaan?

Näkökulman vaihtamiseen voi käyttää apuna erilaisia kysymyksiä:

1. Mistä asioista voin olla tyytyväinen tällä hetkellä? Mistä asioista voin saada iloa?

2. Voinko suhteuttaa tätä tilannetta johonkin toiseen, isompaan ongelmaan?

3. Onko tällä asialla merkitystä pidemmällä aikavälillä elämässäni?

4. Tiedänkö, mitä toisen ihmisen elämässä on meneillään ja miltä hänestä tuntuu?

Lue myös:

Resilienssi toimii henkisenä pääomana stressaavissa tilanteissa

Seuraa Stressitohtoria Facebookissa

Kuva: Tanvi Malik