Hollandaisekastike syntyy avokadosta

Mies yleensä kokee lievää ahdistusta, jos kaupasta pitäisi tuoda “sitä lihaa, mikä näyttää hyvältä”. Hänelle on huomattavasti helpompaa noudattaa valmista suunnitelmaa, kuin mennä tarjonnan tai tarjousten mukaan. Nyt hän kuitenkin soitti kaupasta että “Täältä löytyisi edullista hevosen ulkofileetä, keksitäänkö siitä jotain?”, juu, eiköhän me keksitä. 😉 Lauantai-iltana syötiin sitten hevosen ulkofileepihvejä piparjuuri-minttumaustevoilla, avokadokastikkeella ja piparkakkumaustetuilla punajuurilla. Mies on alkanut ottaa aika hyvin haltuun pihvi+maustevoikombon, ja se oli helppo valinta. 🙂 Lisäksi minä halusin uteliaana testata netistä löytämääni avokadohollandaisea (béarnaisekastike ja sen paleoversiohan on jo otettu haltuun ;)). Kastikkeen väri oli kaikkea muuta kuin ruokahalua herättävä, mutta maku ja koostumus olivat miellyttävät. 🙂 Tätä avokadokastiketta tulee varmaan varioitua tulevaisuudessa. 😉

AVOKADOHOLLANDAISE

1 kypsä avokado
2 kananmunan keltuaista
1-2 rkl sitruunanmehua
2-3 rkl voita
Suolaa
Mustapippuria
Hieman cayennepippuria
(Valkosipulijauhetta)
(+liemet ja rasvat pihvien paistopannulta) 😉

Kuori ja pilko avokado. Aja sauvasekoittimella avokado, keltuaiset ja sitruunamehu tasaiseksi korkeassa ja kapeassa kulhossa, kuohkeaksi seokseksi (parin minuutin ajan). Kuumenna voi kattilassa tai mikrossa ja lisää se kulhoon samalla sekoittaen. Mausta kastike. Jos teet kastiketta lihan kaveriksi, voi kastikkeen sekaan kipata myös maukkaat rasvat ja liemet lihojen paistopannulta. 😉
Valkosipuli ei perinteiseen hollandaiseen kuulu, mutta se nyt vaan sopii niin hyvin avokadon kanssa… 😉

Avokadohollandaisen lisäksi emme jaksaneet juuri miettiä mitään uusia reseptejä kokeiluun. Opiskelijat ovat töissä viikonloppuisinkin (minä kirjoitan gradua ja mies kandia), joten illallinen koostui ajattelua vaatimattomista, tutuista resepteistä. Lanttutikut ovat hyvä perusvaihtoehto, mutta niitä on tullut tehtyä viime aikoina muutenkin (mm. pihvin ja burgereiden kanssa), joten pääsyimme varioimaan hasselbackan piparipunajuuria. Valmiita pipareita ei ollut, joten sekoittelin päälle ripoteltavan piparimassan mantelijauhosta, pekaanipähkinävoista, voista, piparkakkumausteista, hunajasta ja suolasta (ks. viljattomien piparkakkujen resepti). Hevonen marinoitiin tähän tapaan.

Aterian kanssa joimme erityisen hyvää punaviiniä, Pieropan della Valpolicella Amaronea (2011). Viini oli todella herkullinen, kirsikkainen, rusinainen, mausteinen, kevyen hapokas ja sopivan raikas. Tarjoilu hieman viilennettynä (n. 18 C) tuntui todella olevan sille eduksi. Maustevoin piparjuuri korosti viinin mausteisuutta, ja ruoan jälkeen juotuna viini oli taas kuin aivan uudenlaista. 🙂 Kyseinen viini oli myös luomua. Tätä ostaisimme mieluusti toistekin, mutta Alkon valikoimiin kyseinen tuote ei valitettavasti kuulu. Poikaystävä toi kyseisen pullon Italiasta, mutta sitä lähempää sitä näyttäisi saavan ainakin Systembolagetin sivujen mukaan Ruotsista. 😉 Toinen kultaisten muistojen amarone meille on Masi Costasera Nectar Amarone Classico, josta kirjoitin täällä.

Hevosta on syöty ennenkin: 
Kotoisasti juhlavampi illallinen (sisältää hevosta ja jälkiruokaa)
Punaviinimarinoitu hevosenpaisti
Juhannus 2014
Mökiltä palasi onnellinen tyttö (+kesän hittiresepti)
Juhannuksen herkut
Hevosen ulkofileepihvi kermaisella pippurikastikkeella ja lanttulohkoilla

PS. Tammikuun piirakka-aiheisen ruokahaasteen äänestys on alkanut! Pilkettä osallistuu kilpailuun viikuna-suklaaganachepiiraan kanssa, äänestämään ja kilpailijoita tutkailemaan pääsee täällä. 😉

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[‘GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(‘create’, ‘UA-66125539-1’, ‘auto’);
ga(‘send’, ‘pageview’);