Miten järjestää juhlat, kun vaivana on uupumus? (vastaus saattaa yllättää)

Me vietimme esikoisen syntymäpäivää eilen. Eipä tiennyt silloin tämä tyttö (vaikka en enää tyttönen silloin ollutkaan), miten elämä muuttu. On ollut paljon onnistumisia ja epäonnistumisen hetkiä. Nämä vuodet ovat kasvattaneet minua siinä missä minä lapsiani – ja kasvattavat edelleen. Päätin vuosia sitten, että jos muussa en äitiydessä onnistu, niin hyvät syntymäpäivät aion ainakin järjestää! Olenko kertonut, että osaan tehdä ilmapalloeläimiä? Sen taidon opettelin kun esikoinen täytti kolme. Cakepopsit, kuppikakut ja supersankariteemakakut – kaikki onnistuu puhumattakaan aarteenetsinnöistä etukäteen kuvattujen videovihjeiden avulla.

Ja sitten kuvioihin astui MS-tauti ja fatiikki, sekä tarve yksinkertaistaa elämää. Se nimittäin säästää niitä vähiäisiä voimavaroja.

Pois, mitä “pitäisi”

MS-tautiin sairastuttuani olen joutunut karsimaan elämästäni asioita. Oikeastaan asioita, joita teen tai koen, että minun pitäisi tehdä. Ne eivät usein ole asioita, joita todella tarvitsee tehdä tai haluan tehdä.  Voimavarojen ollessa turhankin rajalliset on ollut pakko miettiä, mihin niitä kannattaa kayttää. Vaikka olen edelleen (yli)suorittaja, jonka heikko itsetunto yrittää pysyä muiden mukana ja seurata usein järjettömiä trendejä, olen saanut hiljennettyä tahtia ja järkevällä tavalla saanut priorisoitua asioita. Tätä voi kai kutsua myös elämän suuntaamista tarkoituksenmukaiseksi.

Mitä ihmettä tapahtui?

Miten sitten järjestää juhlat kun on uupunut. No…niitä ei järjestetä! Muistatteko lapsuuden syntymäpäivät (nyt puhutaan oman lapsuuden eli se 80-90- luvun taitevuosista)? Tarjolla oli kermakakku kettukarkeilla tai viinirypälesiivuilla koristeltuna. Lisäksi ehkä keksejä. Vanhemmat eivät taatusti olleet järjestäneet ohjelmaa. Kutsuttiin kaverit, syötiin kakkua ja leikittiin. Sitten tapahtui jotain… Nyt lasten syntymäpäiviin vaaditaan satojen eurojen kustannuksia, huonevarauksia sisäleikkipuistoihin ja kiitoslahjat osallistujille. Syntymäpäivien ollessa kotona äiti suunnittelee kattausta Pinterestin kera kuukauden, etsii kattaukseen sopivia lasipurkkeja netistä, tilaa personalisoidun kakun leipomosta ja opettelee niiden ilmapalloeläinten teon… Ja nämä voin sanoa, koska minä olen olin tuo äiti.

Vastavirtaan ei ole helppo mennä

Paitsi nyt. Joku järjen ääni, joka oli naamioitunut MS-taudin vaatteisiin, alkoi takoa järkeä päähäni. Pikkuhiljaa ja hitaalla tahdilla, niin kuin kestävien muutosten tuleekin tapahtua. Tänä vuonna en laittanut ensimmäistäkään synttärikoristetta esiin. Kakku oli sama suklaakakkua, mitä teen muulloinkin – ja joka on todettu parhaimmaksi kakuksi Ever. Kaiken lisäksi se kakku on yksinkertainen tehdä – se on niin sanottu yhden kulhon kakku. Kakun ulkonäköön panostin nolla, mutta se ei haitannut ketään. Ohjelmaa – ei nimeksikään kun ei ollut kutsuttu ketään. Omat lapset kuitenkin käytettiin sen kakun lisäksi juuri siellä äsken “mollaamassani” sisäleikkipuistossa.

Toki olisin voinut sitä nykytrendiä vastaan mennä ja pitää syntymäpäivät lapsen kavereille vain sen yksinkertaisen kermakakun kera, ilman erikoisempaa ohjelmaa, mutta… mietitääs ihan hiljoksiin a) lasten mielipiteitä tästä b) millä tavalla muut lapset olisivat saattaneet ilmaista mielipiteensä…

Minimalismia yllättävässä muodossa

Ilokseni huomasin toteuttavani aika hyvin minimalismia näiden syntymäpäivien kohdalla. Eipä ole tullut aiemmin ajateltua, että sitä voi näinkin soveltaa. Näistä minimalistisista syntymäpäivistä ei seurannut stressiä. Aivan parasta! Olen aina myös ajatellut, että pidän juhlien järjestämisestä ja emännöimisestä. Olen ollut väärässä. Pidän niistä koko ajan vähemmän. Tähän ehkä suurena syynä on fatiikki, mutta en tiedä, voinko sitä kokonaan sen syyksi laittaa. Ehkä alan vain kasvaa ihmiseksi, joka oikeasti olen.

Ei ole yllätys, että voimat riittää paremmin kun tekee vähemmän ja ei tullut varmaankaan yllätyksenä, että esikoisen mielestä hänellä kuitenkin oli todella mukava syntymäpäivä. ” Best day ever”, kiljaisi kuopuskin isän kielellä auton takapenkiltä matkalla kotiin.

Seuraatko blogia jo somessa?

Instagramissa @mariaisstrongblog ja Facebookiiin tästä

**********

Saattaisit pitää muista minimalismia ja tarkoituksemukaisuutta käsittelevistä postauksista:

Miksi en pidä minimalismista?

5 vinkkiä tarkoituksenmukaisempaan elämään

Vinkkejä kodin tavaroiden karsimiseen